Kuivattaako kasvivärjäys hiuksia?

Koetko, että kasvivärjäys kuivattaa hiuksiasi ️?

Luulen tietäväni tähän ratkaisun, mutta puhutaan ensin siitä, mistä kyseinen tunne voi johtua.

Tiesitkö, että kasviväri sisältää proteiinia? Myös hiuksemme koostuvat pääosin keratiiniproteiinista ja tarvitsevat korjaavaa proteiinia muun muassa silloin, kun niille on tehty vaalennusta, permanenttia tai runsaasti hapetevärjäyksiä. Kyseiset käsittelyt vaikuttavat hiustemme rakenteeseen kuivattaen sitä. 

Kasviväri on sen sijaan hoitava värjäysmuoto ja mikäli hiuksia ruokitaan liian runsaalla proteiinimäärällä, saattaa hius muuttua "korppuisammaksi". Erityisesti luonnonkihara hiuslaatu saattaa tuntua kuivemmalta liiasta proteiinin määrästä, sillä se on luonnostaan kosteusköyhä. Siksi olisikin ensisijaisen tärkeää valikoida hoitotuotteita, jotka kosteuttavat. Mikäli siis värjäät hiuksiasi pelkillä kasveilla ja tunnet, että hiukset ovat kuivan karheat, huolehdi kosteudesta.

Joskus tuotevalintojen kanssa voidaan epäonnistua ja hiuksille tulee hankittua juuri päinvastainen tuote, mitä tarvittaisiin. Tästä hyvä esimerkki on se, kun hiuksia on vaalennettu runsaasti ja latva haperoituu. Silloin saatetaan haalia kaapit täyteen pelkkiä kosteuttavia purnukoita sekä hiusöljyjä, kun hiukset tarvitsisivat nimenomaan korjaavaa proteiinia. Kosteuttavat tuotteet sisältävät runsaasti kalvonmuodostajia ja silottavat kyllä hiuksia, mutta usein niistä puuttuvat hiuksia tehokkaimmin korjaavat raaka-aineet.

Mikäli taas värikäsittelyt ovat luonnollisempia, on turha käyttää pelkkiä rakennepaikkaavia tuotteita, jotka saattavat olla erittäin runsasproteiinisia. Liika proteiini voi pahimmillaan haurastuttaa hiuksia.

Hyvä muistisääntö siis on, että proteiinia tarvitaan eniten hiuksille, joita on kemiallisesti käsitelty tai altistettu säännölliselle kuumuudelle. Mikäli taas hiuksia hoidetaan ja värjätään hellävaraisesti, valikoi ensisijaisesti kosteuttavia tuotteita.

Kerron vielä muutaman suosikkihoitotuotteeni luonnonkosmetiikan maailmasta.

Kuiville, käsitellyille ja rakennevaurioituneille hiuksille:

• Ekopharman Tyrni naamiosta löytyy laadukkaita ja luonnollisia tehoaineita. Muun muassa kosteuttavaa sheavoita ja tyrniöljyä, hiuksia korjaavaa jojoba- ja soijapoteiinia sekä vahvistavaa kauraa.

• Ekopharman Tyrni rakennepaikkaava hoitosuihke sisältää korjaavaa soija- ja riisiproteiinia. Auttaa myös sähköisyyteen.

• Ekopharman Tyrni korjaava hoitoaine sisältää jojoba proteiinia ja sen selvitysteho on ylivoimainen.

Kosteusköyhille, takkuuntuville ja karheille hiuksille:

• Bruns 22 Hårmask naamio on ihanan öljyinen, mutta ei jätä hiuksia tahmeaksi. Tämä tuote on aivan super kosteuttaja sisältäen jojobaöljyä, kookosöljyä, sheavoita sekä aloe veraa.

• Ekopharman Hilla jätettävä hoitoaine sisältää kosteuttavaa hillan marjauutetta sekä betaiinia. Betaiini on kosteuttava aminohappo, jota saadaan sokerijuurikkaasta. Betaiini on yksi omista lemppari kosteuttajistani luonnonkosmetiikan maailmassa. Auttaa sähköisyyteen ja sopii myös föönauksen alle.

• Ekopharman kosteuttava Hilla hoitoaine on erinomainen Curly girl tuote. Sisältää hillan siemenöljyä sekä betaiinia.

• Bruns 02 Jasmiini hoitoaineessa hiuksia tehokosteuttavat avokadoöljy sekä aloe vera ja sheavoi.

• Ekopharman Tyrni-Argan latvaöljy on super kosteuttaja ja sopii hyvin erilaisille hiuslaaduille. 1-2 tippaa riittää mainiosti latvoille. Tätä öljyä voi käyttää myös koko hiusten hoitoöljynä. Löydät erilaisten öljyhoitojen ohjeet “Luonnonhoidot” sekä “Hemmottele hiuksiasi luonnollisemmin” oppaistani täältä.

<3: Ecohair Hanna

Meksikon matkavinkit

Nyt tulee poikkeuksellinen postaus ja vaihtelua hiusteemaan, sillä sain niin paljon kysymyksiä liittyen Meksikon matkaani. Ajattelin, että on helpointa kirjoittaa aiheesta ihan oma blogipostaus ja samalla koota nämä vinkit itsellekkin muistoksi.

Kiersimme tosiaan ystäväni kanssa Jukatanin niemimaata reppureissulla reilut kaksi viikkoa ja tarkoituksena oli nähdä mahdollisimman paljon sekä tutustua meksikolaiseen kulttuuriin. Matka oli todella onnistunut ja kyllä, rakastuin maahan sekä kulttuuriin aivan täysin! Paikalliset olivat äärimmäisen ystävällisiä sekä avuliaita ja olo tuntui koko reissun ajan turvalliselta. Turismi on hyvin tärkeä tulonlähde Meksikolle, joten sitä halutaan myös turvata ja esimerkiksi Jukatanin niemimaa on erittäin vahvaa turistialuetta. Sieltä on siis helppoa aloittaa reissaaminen Meksikossa jos sinne päin haluaa matkustaa. Meillä matka oli omatoiminen ja seuraavaksi tiivistelmää reissustamme sekä omia hyväksi koettuja matkavinkkejä.

Saavuimme iltaa vasten Cancunin lentokentälle ja itseasiassa matkan varmaan isoin ärsytyksen tunne tuli vastaan juuri saapuessa. Emme olleet tajunneet tilata taksia etukäteen hotellille, emmekä tienneet, että taksit ovat yhteistuumin sopineet yhteisen järkyttävän kalliin hinnan kuljetuksille. Hintapyyntö noin 15 kilometrin kuljetukselle oli 1700 pesoa eli euroissa 90,75€. Vaikka kuinka kuljimme kysymässä hintoja, niin jokaisella se oli sama ja Uber app näytti, ettei yhtäkään autoa ollut lähimaillakaan. Lopulta saimme tingittyä hinnan 1400 pesoon eli 75 euroon, joka oli edelleen ylikallis. Myöhemmin selvisi, että taksikuskit ovat blokanneet Uber kuskien mahdollisuudet päästä kentälle päivystämään, mutta valtio on alkanut puuttumaan tähän, jotta turisteilla olisi enemmän mahdollisuuksia kuljetuksiin. Vinkkini siis onkin, että tilaa kuljetus etukäteen, jotta pääset halvemmalla. Vertailuna, että lähtiessä otimme Uberin keskustasta lentokentälle ja se maksoi 370 pesoa eli 19,75€. Uberin käyttö Meksikossa on turvallista ja varmistimme tämän hotellilta. Sielläkin myönnettiin, että taksien hinnat ovat hieman karanneet käsistä ja kyydin hinta voi vaihdella suuresti.

Meidän ensimmäinen hotelli Cancunissa oli itse asiassa reissun hienoin ja kallein. Olimme valinneet tietoisesti isomman hotelliresortin, jotta saisimme vain rentoutua ensimmäiset lomapäivät meren rannalla. Tämä osottautui hyväksi ratkaisuksi ja puitteet tähän olivat täydelliset. Kunhan vain vetäytyi mahdollisimman kauaksi uima-allas alueelta rantatuoliin, sillä nämä resortit on luotu vahvasti turistien viihdyttämiselle. Meidän hotelli oli täynnä muun muassa jenkkituristeja ja musiikki sekä ohjelmat pauhasivat täysillä koko päivän ajan. Itse kun haluaa tutustua mahdollisimman paljon aina matkustaessa aitoon ja paikalliseen kulttuuriin, niin tällaisella resortilla en koe, että se aivan toteutuisi. Toki ymmärrän, että esimerkiksi lapsiperheille ja helppoa lomaa etsiville tällainen on unelma ratkaisu. Oli kuitenkin ihana fiilis lähteä kolmen yön jälkeen jatkamaan resortilta matkaa.

Merimaisemat Westin & Spa resortilla oli ihanat.

Seuraava kohteemme oli paljon hehkutettu Holboxin saari, jota kutsutaan Meksikon paratiisisaareksi. Meillä oli suuret odotukset tälle kohteelle, mutta suoraan sanottuna saari ei ollut lähelläkään paratiisia maisemiltaan. Kadut tulvivat veden ja savivellin sekoitusta ja oli vaikeaa kävellä kastelematta jalkojaan savisessa vedessä. Myös taannoinen myrsky oli aiheuttanut sen, että rannat olivat täynnä haisevaa ja mutaista merilevää, joten puhdasta rantaviivaa oli hyvin vähän tarjolla. Kuitenkin kaikesta tästä huolimatta, saaren tunnelma oli aivan ihana ja paikalliset äärimmäisen ystävällisiä. Holboxilta löytyy myös erinomaisia ravintoloita ja meidän reissun kohokohdaksi osottautui kolmen saaren kierros, joka maksoi 600 pesoa eli noin 32€. Myös yhdelle saarelle piti maksaa erillinen 90 peson eli 4,80€ hintainen pääsymaksu, koska se oli luonnonsuojelu aluetta. Saarireissu sisälsi venereissun kolmelle erilaiselle saarelle, jossa saimme kävellä paratiisimaisemissa, uida raikkaassa cenotessa sekä bongata lintuja. Näimmekin muun muassa pelikaaneja, merikotkia ja flamingoja. Kokemus oli mieletön ja mielestäni aivan “must” juttu jos tälle saarelle menee! Kuulimme myös, että Holboxilla ei normaalisti ole tuollaista merilevä ongelmaa, joten meillä oli ilmeisesti vain huonompi ajankohta ja ymmärrän, ettei luonnolle voi mitään. Tämä ei vaikuttanut mitenkään negatiivisesti kokemukseen saaresta ja voisin mennä milloin vain uudelleen. Kuitenkin tieongelma lienee pysyvä, koska saarella ei ole viemäriverkostoa sadevedelle ja paikalliset ajelevat siellä mönkijöillä, joka kuluttaa savisia hiekkateitä. Tiet siis painautuvat kuopille ja koska paikoittain sataa runsaasti, jää vesi kellumaan kaduille. Holboxin kaduille kannattaa siis mennä sellaisilla kengillä, jotka saavat huoletta kastua.

Kuva Isla Yalahaulta, kolmen saaren kierrokselta.

Holboxin tulvivat kadut. Vietimme Holboxilla aikaa 3 yön verran.

Lähdimme jatkamaan matkaamme Holboxilta El Cuyoon. Ennen Meksikoon lähtöä kyselin useammalta siellä käyneeltä matkavinkkejä ja jokaisessa vinkissä toistuivat samat suositukset. Kuitenkin yksi enemmän maassa aikaa viettänyt vinkkasi El Cuyosta ja kiinnostuinkin siitä välittömästi, koska se vaikutti rauhalliselta paikalta, joka ei ole täynnä turismia. Tämä vinkki osottautuikin reissun parhaaksi ja jälkikäteen harmittaa, että olimme siellä vain 2 yötä. El Cuyo oli aivan ehdoton lempparikohteeni koko reissussa ja rantamaisema siellä oli yhtä paratiisia. Kyseessä on noin 1800 asukkaan pieni kaupunki, jossa ei ollut yhtäkään turistikrääsäkauppaa tai kaupustelijaa kadulla. Saimme myös meren rannalta hyvin edullisen ja viihtyisän hotellin, jossa kelpasi rentoutua.

Vaikeinta tässä matkaosuudessa oli siirtyminen El Cuyoon. Vaikka se oli maantieteellisesti lähellä Holboxia, niin sinne ei ollut yhtäkään suoraa bussireittiä. Kun selvisi, että meidän pitäisi matkustaa sinne kolmella eri bussilla lähes koko päivän, niin päädyimme ostamaan sinne yksityiskuljetuksen, joka maksoi 2300 pesoa eli noin 123€. Matka kesti reilut 1h 30min ja samalla saimme nähdä paikallisten pikkukylien maisemia. El Cuyosta oli kuitenkin helpompi matkustaa sisämaahan, Valladolidiin. Otimme paikallisen Noreste bussin ensin Tiziminiin (hinta 90 pesoa eli 4,80€) ja vaihdoimme siellä ADO bussiin, joka meni Valladolidiin (hinta muistaakseni noin 80 pesoa). Nämä bussiterminaalit olivat aivan vierekkäin. Suosittelenkin siis, että El Cuyoon kannattaa siirtyä mieluummin sisämaan puolelta. Ja mitä tulee näihin busseihin, niin erityisesti ADO bussit ovat turistien suosiossa ja erittäin siistejä. Mielestäni aivan Suomen tasoisia ilmastoituja busseja, joissa on vessat. Osa niistä on myös pienempiä minibusseja ilman vessaa. Yksi haaste Meksikon busseissa on kuitenkin se, että lippu on haastavampi ostaa etukäteen, sillä sovellukset ja nettisivut toimivat vaihtelevasti, joten ostimme liput suoraan bussista tai bussiterminaalista. Meillä oli tapana käydä ostamassa lippu vuorokautta aiemmin terminaalista, jotta saimme varmistettua paikan halutulle vuorolle. Tämän opimme, kun yksi vuoro oli kerran loppuunmyyty ja jouduimme odottamaan 5h seuraavaa lähtöä. Noreste bussi oli myös kokemus ja aivan turvallinen käyttää. Siellä matkusti lähinnä paikallisia ja tähän bussiin lipun pystyi ostamaan suoraan bussista. Bussissa soi reggaeton ja jopa ilmastointi saatiin toimimaan. Kelpasi matkustaa!

Paikallinen Noreste bussi.

El Cuyon paratiisiranta auringonlaskun aikaan.

El Cuyo

Kookosten keräilyä El Cuyossa.

Reissun kulttuuri kohokohta oli siirtyminen sisämaahan Valladolidiin, sillä sieltä pääsi tekemään päiväretken Chichen Itzan Maya temppeleille. Nämä temppelit ovat Unescon maailmanperintökohdetta ja valittu yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä.

Valladolid oli ihanan värikäs ja eläväinen sisämaa kaupunki ja valikoitui myös osaksi omia lempparikohteita. Sekä Valladolid että El Cuyo olivat kaupunkeja, jossa oli enemmän paikallisia kuin turisteja. Niissä puhuttiin huonoiten englantia, mutta se ei haitannut kommunikointia. Asiat saatiin aina selvitettyä ja me käytimme usein puhelimen translateria apuna, kun halusimme kysyä jotain. Toki oli hauskoja tilanteita, kun kysyin paikallisilta “Do you speak English”? ja vastaus oli pelkkä “No”. Siitä oli hyvä lähteä yrittämään keskustelua muutamilla espanjan kielen sanoilla. Tämä reissu kehittikin huomattavasti omaa espanjan kielen sanavarastoa.

Me päädyimme tekemään matkan Chichen Itzaan Oriente paikallisbussilla, joka maksoi ainoastaan 40 pesoa (noin 2€) ja se meni suoraan kohteeseen. Ostimme lipun ADO terminaalista. Olimme paikalla noin klo: 12.00 ja temppeli kierrokseen meni aikaa pari tuntia. Temppelit ja niiden historia oli todella vaikuttavat sekä mielenkiintoisia. Tätä reissua en olisi skipannut mistään hinnasta! Tunnelmaa latisti kuitenkin paikallisten pystyttämät myyntikojut, joita oli aivan valtava määrä joka nurkalla. Oli siis turhaa haaveilla rauhallisesta ja historiallisesta kävelystä alueella ilman, että joudut joka kulmalla kieltäytymään tavaran ostamisesta. Temppeli aukioilla oli myös tukahduttavan kuuma. Kannattaa siis laittaa aurinkovoidetta ja varata vettä sekä nesteytysjuomaa mukaan. Itsellä oli mukana koko reissun ajan elektrolyyttijauhe, mistä sai näppärästi aina tehtyä nestytysjuoman reissuille mukaan.

Meillä kävi tuuri, kun turisteja oli inhimillinen määrä liikenteessä, joten temppeleitä pystyi ihastelemaan ilman isoa ryysistä niiden edessä.

Kuvassa kentis kuuluisin El Castillon temppeli, jossa on joka kulmassa 91 askelmaa. Kun siihen lasketaan ylätaso mukaan, saadaan 365 vuodenpäivää. Temppeli on omistettu mayaintiaaninen käärmejumalille.

Chichen Itzan jälkeen suuntasimme virkistäytymään Ik-Kilin kuuluisalle cenotelle. Näitä cenoteja esiintyy juurikin Jukatanin niemimaalla ja niillä on pitkä historia mayaintiaanien kulttuurissa. Cenote on raikas makean veden lähde ja paikalliset pitivät sen vettä kylmänä. Meille suomalaisille se oli kuin kesäinen järvivesi, johon oli ihana pulahtaa uimaan. Muistelisin lipun maksaneen tänne 180 pesoa eli 9,50€. Lipun ja kuljetuksen pystyi ostamaan suoraan Chichen Itzasta. Kuljetus maksoi vain reilun euron Collectivo minivanilla ja samaisella kuljetuksella pääsi myöhemmin takaisin Valladolidiin vaivaisella 40 peson hinnalla (2,11€). Tämä toimi niin, että tien laitaan vain seisomaan ja odottamaan sopivaa kyytiä, minne mahtuu.

Ik-Kil cenote.

Valladolidin värikkäät kadut.

Kahden yön jälkeen Valladolidissa vaihdoimme maisemaa Tulumiin. Olin odottanut tätä ristiriitaisin tuntein. Tiesin, että Tulum on erittäin suosittu ja hieman kalliimpi, mutta pohdin onko se jo liian turistinen. Tulumista löytyikin sekä plussaa että miinusta. Meillä kävi hyvä tuuri hotellin suhteen ja lopulta päädyimme varaamaan keskustahotellin omalla uima-altaalla. Hotelli osottautui erittäin siistiksi ja rauhalliseksi ja allasalue oli oikein mukava. Rantahotellit Tulumissa maksoivat pahimmillaan oman kuukausipalkan verran / yö, joten emme edes yrittäneet varata hyvätasoista rantahotellia. Toki jos sellaisen olisi saanut fiksuun hintaan, olisi varmasti ollut loistava valinta.

Oma lemppari juttu Tulumissa oli ehdottomasti super laadukas ravintolatarjonta. Sieltä löytyi erityisesti terveellistä ja vegaanista ruokaa, mistä tykkäsin kovasti. Yksi suosikeistani oli nimeltään Raw love town. Myös kaupunkielämä oli mukavan eläväinen ja paikallisiakin näkyi paljon. Se mistä taas en juurikaan pitänyt, oli Tulumin suosituin ranta “Playa Paraiso”. Me vuokrasimme hotellilta pyörät ja pyöräilimme sinne innokkaana. Kun ranta alkoi lähestymään, niin jouduimmekin pitkään lipunmyyntijonoon ja jokaisen kävijän piti maksaa alle sadan peson pääsymaksu alueelle, koska kyseessä oli luonnonsuojelualue. Ymmärrän kyllä tämän tarkoituksen, mutta kaikki se jonottaminen ja ihmispaljous rannalla ei tehnyt suurta vaikutusta. Paljon enemmän nautin El Cuyon rauhallisesta tunnelmasta. Tulumin rannalla oli myös jonkun verran roskaa ja ystäväni intoutuikin keräämään sitä melko ison määrän. Vesi oli onneksi kirkasta ja hiekka paratiisimaisen valkoista. Rantamaisema oli siis kaunis ja jos siellä olisi ollut enemmän väljyyttä, olisi kokemus ollut rentouttavampi.

Menisin kuitenkin Tulumiin uudelleen, sillä se on paikka, missä on vähän kaikille kaikkea ja Tulumista on helppoa tehdä myös päiväretkiä lähialueille.

Tulumin hotellin katolla oli viihtyisä ja pieni keinu/allasalue. Olimme täällä 3 yötä. Hotellin nimi on Ko`ox E´Wenne ja he vuokrasivat myös pyöriä 160 peson vuorokausi hintaan (8,55€).

Reissumme viimeinen etappi ennen viimeistä yötä Cancunissa oli Playa del Carmen ja rehellisyyden nimissä olisin toivonut, että olisipa joku sanonut ennen lomaamme, että älkää menkö sinne. Heh!

Playa del Carmen oli koko matkamme ruuhkaisin ja äänekkäin paikka, jossa oli valtava määrä sirkushuveja turisteille. Ainakin siltä se meistä tuntui! Missään ei saanut kulkea rauhassa ilman, että kaupustelijat olisivat huudelleet tarjouksiaan. Todistimme myös kuinka leijonan pentu oli raahattu keskelle keskustaa kuvien ottamista varten ja tästä tuli vain paha mieli. Yövyimme siellä vain kaksi yötä, mutta halusin äkkiä pois.

Toki Playa del Carmen sopii kaikille, jotka pitävät yöelämästä ja ostosten tekemisestä. Mikäli et häiriinny jatkuvasti kaupustelusta, niin toki kannattaa käydä. Rannat siellä olivat kauniita, mutta hyvin ruuhkaiset. Tunne oli sellainen “sillit purkissa”, enkä olisi voinut rentoutua ainakaan keskustan tuntuman rannalla. Onneksi hotellillamme oli mukava uima-allas alue ja positiivisin juttu tässä kaupungissa oli erittäin värikäs hotellimme. Vaikka se oli jo aikaansa nähnyt ja huone ei tehnyt vaikutusta, niin allasalueen värit piristivät suuresti. Kävimme myös aamupalalla erinomaisessa paikassa nimeltään Peace and Bowl. Tämä matka tulikin elettyä melko vahvasti smoothie bowleilla, avokadoleivillä sekä tacoilla. Meksikossa ruoka oli niin hyvää!

Ihanan värikäs hotellimme Playa del Carmenissa.

Lomamatkamme lähestyi loppuaan ja olimme varanneet viimeisen yön ennakkoon Cancunista ajatuksella “enää ei jaksa panostaa hotelleihin”. Hotellimme osottautui vähintään mielenkiintoiseksi. Huone ei vastannut ollenkaan kuvia, äänieristys oli olematon ja suihkusta tuli vain kylmää vettä. Vanhana hostelli lomailijana tämä ei kuitenkaan haitannut. Samapa se melkein on missä yönsä viettää, kun sänky on kohtuullinen ja katto pään päällä.

Ennen kotiin lähtöä halusimme katsoa vielä paikallisten markkinoiden valikoimaa jos löytäisimme hyviä tuliaisia, mutta väsyimme hyvin pian. Huutelu ja kaupittelu oli hyvin samanlaista mitä Playa del Carmenissakin ja voit vaan unelmoida siitä, että saisit tutkailla tuotteita rauhassa. Lähdimmekin vähin äänin hotellille rauhottumaan ja keräämään voimia kotimatkaan.

Yleisesti muuten hotelleista, niin me olimme varanneet etukäteen noin puolet lomamme hotelleista ja loput varasimme paikan päällä. Tarjontaa oli paljon! Toki se saattoi vaikuttaa, että olimme liikkeellä hieman ennen kiireisintä sesonkia.

Loppuun vielä hieman budjettiamme eli mitä tämä kaikki maksoi? Laskeskelin, että kokonaisuutena lomani maksoi 2800€. Missään emme juurikaan säästelleet ja uskon, että hotellien sekä ruuan suhteen olisimme voineet vielä hieman tinkiä. Emme kuitenkaan kirjaimellisesti tinkineet mistään ja Meksikossa on tapana jättää aina tippiä, joten sekin on laskettu näihin kuluihin mukaan.

-Lennot Frankfurtin kautta 1020€.

-Hotellit yhdeltä hengeltä 630€.

-Ruuat, ostokset, matkat ja elämykset 1150€.

Meksikon matka ylitti odotuksemme ja oli yksi hienoimpia kokemuksia ikinä. Haluaisin ehdottomasti takaisin ja seuraavaksi kävisin myös Tyynenmeren puolella. Jukatan on tietääkseni myös kalleinta Meksikoa, joten muualla siellä eläminen olisi hieman edullisempaa. Suosittelen Meksikoa lämpimästi. Kulttuuri, ruoka ja ihmiset siellä ovat aivan ihania ja avuliaita. Meitä ei kertaakaan yritetty huijata ja kaikki sujui suunnitelmien mukaan. En saanut edes ruokamyrkytystä, mutta tällä kertaa en syönyt katukeittiöistä, joissa voi joskus olla pieni ruokamyrkytysriski. Nimimerkillä: kokemusta tästä on Aasian maista!

Tämä maa meni helposti omalle TOP3 listalle, kakkoseksi heti Uuden-Seelannin jälkeen. Suosittelenkin Meksikoa lämpimästi jos haaveilet kaukomatkasta värikkään, eläväisen ja iloisen kulttuurin keskelle.

<3: Hanna

Harmaiden hiusten kasvivärjäys

Yksi yleisimpiä minulta kysyttyjä kysymyksiä kasvivärimaailmassa on ollut, että tarttuuko kasviväri harmaisiin hiuksiin. Paneudutaan siis tähän kysymykseen ja aivan ensimmäisenä kerrataan kasvivärien ja hapetevärien eroavaisuutta.

Molemmilla värjäysmuodoilla on erilaiset kiinnitysmekanismit hiustemme rakenteeseen. Hapetevärjäyksen PH on korkeampi kuin kasvivärjäyksen, joka tarkoittaa sitä, että emäksisemmän PH:n myötä vapautuu enemmän happea ja näin ollen hiuksille aiheutuu happivaurioita. Hapetevärin pigmentti pääsee pureutumaan syvemmälle hiukseen, suoraan kuitukerrokseen saakka, kun taas kasvivärin pigmentti kiinnittyy hiusten pintakerrokseen suoravärin tavoin. Tästä syystä kasvivärjäys ei vaurioita hiusten rakennetta ja on huomattavasti hellävaraisempi värjäysmuoto. Se aiheuttaa kuitenkin enemmän haastetta harmaiden hiusten värjäykseen, sillä kasvivärijauheen kiinnikeaineena on lämmin vesi, eikä vetyperoksidi.

Kasvivärien pigmenttiin ja pysyvyyteen vaikuttavat useammat seikat. Kasvivärit tarttuvat tiukasti hiuksen pintaan ja esimerkiksi pienimolekyylinen punapohjainen henna on hyvin pysyvä värjäysmuoto. Molekyylikokonsa ansiosta hennasävy voi olla niinkin kestävä, että kun se alkaa kerrostumaan hiusten pintakerrokseen, ei sävy haalistu juuri lainkaan. Kasvivärimaailmassa punapigmentit käyttäytyvät siis aivan päinvastoin verrattuna kupareihin hapeteväreihin.

Vertaan usein kasvivärjäystä vesivärimaalaukseen ja kun mietitään miten kasviväri toimii harmaissa hiuksissa, niin kannattaa kuvitella oma hiusten sävy paperin sävyksi, jota vesivärimaalaat. Jos toiveenasi on esimerkiksi oranssin sävyinen hennaväri harmaille hiuksille, on lopputulos melko helposti toteutettavissa jos pohjalla on runsaasti harmaavalkoista hiusta. Ihan jo pelkällä hennalla väri saadaan tarttumaan hyvin, mutta on huomioitava, että mitä vaaleampi pohja on, niin sitä räväkämpi lopputulos. Mikäli taas oma pohjaväri on osittain harmaantunut ja osittain tumma, tarttuu pigmentti epätasaisemmin. Vaaleimmat kohdat tulevat loistamaan kirkkaampana, kun taas tummemmilla alueilla henna näyttäytyy enemmän kuparinruskeana. Sävyeroja voidaan halutessa välttää esipigmentoinnin avulla. Kasviväri ei ole koskaan värikypärämäinen värjäys vaan tarttuu aina vivahteikkaana.

Suurin haaste harmaiden hiusten kasvivärjäyksessä tulee eteen silloin, kun toivesävynä on enemmän neutraalin ruskea. Kun hiuksia halutaan tummentaa, tarvitaan indigopohjaista sävyä. Indigon pohjapigmentti on vihertävän sinertävä ja mikäli sitä laittaa liikaa harmaalle tai vaalealle pohjalle, on riskinä se, että lopputulos on tunkkaisen vihertävä. Siksi mukaan tarvitaan myös lämpöä tai vaihtoehtoisesti esipigmentointi/tuplavärjäys. Tämä tarkoittaa sitä, että harmaimmat kohdat sävytetään ensin hieman lämpimämmällä sävyllä ja vasta tämän jälkeen hiuksille valitaan pääväri. Kuvittele taas vesivärimaalausta, kun maalaat ruskeaa valkoiselle paperille. Tarvitset mukaan kolmea pääväriä eli sinistä, punaista ja keltaista. Tämä sama pätee kasviväreihin, kun ensin pohja pigmentoidaan lämmöllä, jonka jälkeen hiuksille viedään kylmyyttä.

Esipigmentointia ei tarvitse tehdä koko hiuksille jos mukana on tummempaa hiusta. Se kannattaa laittaa vain vaaleimpiin kohtiin, jotta lopputulos on mahdollisimman tasainen. Mikäli pohja on kuitenkin 100% harmaa, niin esipigmentointi kannattaa tehdä koko hiuksille (tai koko tyvelle jos latva on jo valmiiksi tummempi).

Kasvivärjäyksen ABC e-oppaassani on mukana syvempää tietoutta ja vinkkejä harmaiden hiusten reseptiikkaan. Itse käytän esipigmentoinneissa usein hennan kanssa ruskeita indigopohjaisia pigmenttejä. Tämän avulla vältän sitä, ettei sävy jää liian lämpimäksi tai haalistu liian kuparisena. Lue lisää oppaasta täältä.

Muistutan myös, että yleisesti harmaissa ja vaaleammissa pohjissa erilaiset ruskean sävyt näyttävät usein välittömästi värjäyksen jälkeen laikukkaan vihertävältä tai kellertävältä, tummuen sen jälkeen lopulliseen sävyynsä. Tätä ei kannata säikähtää, sillä kasvivärjäyksessä joudumme usein odottamaan päivän tai pari puolivalmiilla sävyllä. Saadessaan happea, kasviväri alkaa täyteläistymään, joten annathan kasvivärillesi aikaa syventyä ja tekeytyä lopulliseen muotoonsa.

Mikäli et halua läpivärjätä harmaita hiuksia, niitä voi myös raidoittaa kasvivärin avulla tai sävyttää kevyemmin. Myös savivaalennusraidat onnistuvat harmaantuviin pohjiin. Kampaajasi osaa kyllä katsoa sopivan ratkaisun.

Kannattaa myös lukea yleisinfoa hiusten tummemmaksi värjäämisestä kasveilla täältä.

Loppuun vielä esimerkkikuvia harmaiden hiusten ruskeammaksi värjäysprosessista:

Hiukset ennen värjäystä. Hennasävyinen pohja haluttiin muuttaa hieman pehmeämmäksi ja ruskeammaksi.

Sävy esipigmentoinnin jälkeen

Sävy päävärin jälkeen.

Lopputulos, jonka jälkeen sävy vielä syvenee sekä muokkaantuu ruskeammaksi. Reseptin tähän väriin löydät Kasvivärjäyksen ABC oppaastani.

Jäikö sinulle mieleen kysymyksiä harmaiden hiusten kasvivärjäyksestä tai haluaisitko, että konsultoin sinulle virtuaalikampaamon puolella yksilöllisen reseptin? Ota rohkeasti yhteyttä.

<3: Ecohair Hanna

Vinkkejä sähköisille hiuksille

Talvikausi on alkamassa ja se tarkoittaa leijailevia hiuksia. On siis aika panostaa kosteuttamiseen!

Talvisin ulkoilma kylmenee ja sisäilma kuivuu. Tämä vaikuttaa hiuksiin ja mitä kuivemmat hiuksesi ovat, sitä enemmän ne sähköistyvät.

Annan muutaman vinkin helpottamaan tilannetta:

1. Käytä tuotteita, jotka kosteuttavat hiuksia runsaasti. Suosi sulfaatitonta shampoota ja pehmeämpiä tensidejä. Tuotevinkkinä Catteco-sarjan Tyrni palashampoo tai Ekopharma-sarjan Hilla kosteuttava shampoo.

2. Panosta tehohoitoihin ja jätettäviin hoitoaineisiin pesun jälkeen. Voit lisätä jätettäviä hoitoaineita myös pieninä määrinä kuiviin hiuksiin, erityisesti harjauksen yhteydessä. Tehohoitona toimii esimerkiksi Bruns-sarjan Nr22 hårmask tai Ekopharman Tyrni tehohoitonaamio.

3. Suosi öljyhoitoja sekä lisää tarvittaessa tippa öljyä hoitoaineen sekaan tai sellaisenaan latvoille. Oma suosikkini on Ekopharman Tyrni-Argan latvaöljy.

4. Vältä metallisia harjoja ja suosi luonnonmateriaaleja hiusharjoissa. Mikäli sinulla on suihkutettava jätettävä hoitoaine, voit suihkauttaa sitä suoraan hiusharjaan.

5. Suosi pukeutumisessa ja pipoissa luonnonkuituja sekä vaihda tyynyliina aitoon silkkiin.

6. Vähennä föönin ja rautojen käyttöä, sillä kuumuus haihduttaa hiuksista pois kosteutta. Tämä pahentaa sähköistymistä.

7. Suojaa hiuksesi saunassa turbaanilla äläkä mene kosteilla hiuksilla pakkasilmaan. 

Kuvassa omat lemppari jätettävät hoitoaineet. Ekopharman Tyrni-argan latvaöljy sekä täyteläinen Hilla jätettävä hoitoaine.

Myös latvojen säännöllinen leikkaus on tärkeää. Mitä kuivemmat ja hauraammat hiuksesi ovat, sitä enemmän ne sähköistyvät.

Toivotan sinulle ihanaa tulevaa talvea. Muistathan helliä hiuksiasi!

<3: Hanna

Hiusten ekologinen savivaalennus

Käsitellään tällä kertaa aihetta, joka on hiusten ekologisempi savivaalennus. Ekokampaajana saan usein kysymyksiä liittyen siihen, että millaista on hiusten savivaalennus? Kuinka tehokasta se on? Tai voiko kasveilla vaalentaa hiuksia? Lähdetään siis käymään läpi muutamia faktoja vaalennuksiin liittyen.

Ensimmäisenä kerronkin, että sellaisenaan kasvit eivät kykene vaalentamaan hiuksia. Kasviväreillä voidaan kyllä sävyttää jo valmiiksi vaaleita hiuksia, mutta omaa väriä ne eivät vaalenna, sillä vaalennus vaatii aina vetyperoksidin kaverikseen.

Meidän ekokampaajien palveluvalikoimaan kuuluu usein savivaalennus, joka koostuu kolmesta raaka-aineesta. Ne ovat savi, sooda ja vetyperoksidi. Savivaalennus onkin kokonaisuutena ympäristöystävällisempi valinta, sillä siihen ei ole lisätty mitään ylimääräistä. Biohajoavaksi savivaalennusta ei voida kuitenkaan virallisesti kutsua, sillä savi on maa-aines, joka ei hajoa luontoon, mutta on osa sitä. Myös vetyperoksidi, jota käytän vaalentamisen yhteydessä, sisältää noin 1% verran hajoamatonta kemikaalia, mutta yleisesti vetyperoksidi hajoaa vedeksi ja hapeksi joutuessaan viemäriin.

Oikein käytettynä savivaalennus on hellävaraisempi vaihtoehto hiuksille. Hiuksen oma luonnollinen PH on noin 4,5-5,5. Savivaalennuksen PH-arvo on noin 7-8 eli hyvin lähellä neutraalia. Normaalivaalennusten PH voi taas pahimmillaan olla jopa 12 eli erittäin emäksinen. Mitä emäksisempi raaka-aine on, sitä enemmän se avaa ja kuivattaa hiuksia. Tästä syystä perinteisellä vaalennusaineella pystytään aiheuttamaan suurempia muutoksia, mutta myös hiukset voivat kärsiä enemmän. Mikäli savivaalennuksella halutaan mahdollisimman vaaleaa lopputulosta, sopii se parhaiten vaaleanruskeaan ja valmiiksi vaaleahkoon pohjaan. Sen kirkastusteho on noin 1-3 astetta, joten tummemmissa pohjissa lopputulos on enemmän beigemäinen tai vaaleanruskea. Erittäin tummille hiuksille savivaalennus on melko tehoton ja koenkin sen soveltuvan parhaiten keskiruskeille, vaaleanruskeille ja vaaleille hiuksille.

Savivaalennus on myös loistava työkalu kasvivärjätyille hiuksille. Esimerkiksi silloin, kun ruskeaksi värjättyä kasviväripohjaa halutaan kevyesti vaalentaa tai raidoittaa. Mehän tiedämme, että indigovärjätty hius muuttuu herkästi vaalentaessa vihreäksi. Eli toisin kuin saatetaan luulla, soveltuu savivaalennus mainiosti väreille, joissa on indigoa. PH-arvonsa ansiosta se ei “räjäytä” indigon voimakkainta vihreyttä esiin ja vivahteet jäävät yleensä kauniin toffeiseksi tai beigemäiseksi. Mustaan tai tummanruskeaan pohjaan savivaalennus ei kuitenkaan kokemukseni mukaan tehoa. Kokenut ekokampaaja osaa kyllä arvioida, kannattaako hiuksille lähteä tekemään savivaalennusta.

Itse rakastan savivaalennuksen pehmeitä lopputuloksia ja aurinkoraitamaisia vivahteita. Aine on myös käytännössä tuoksuton, eikä se ota henkeen. Asiakkaani usein ihmettelevätkin, kuinka luonnolliselta palvelu kokonaisuutena tuntuu. Olen pystynyt tekemään savivaalennusta myös hyvin herkkäihoisille ja PPD allergikoille, sillä savivaalennus on täysin PPD-vapaa raaka-aine.

Savivaalennukseen voi yhdistää myös ihastuttavia ja pastellisia yrttisävyjä sekä erilaisia hiusten tehohoitoja. Suosittelenkin sitä lämpimästi, jotta hiuksesi pysyvät mahdollisimman hyvässä kunnossa. Myös kotioloissa on tärkeää tehdä tehohoitonaamioita, jotta latvojen kunto säilyy hyvänä. Onhan savivaalennus kuitenkin rakennekäsittely. Suosittelen myös erityisesti blondeille asiakkailleni, että hankkikaa kotiin suihkusuodatin. Veden mukana hiuksille saattaa päätyä erilaisia mineraali-, metalli-, ja kalkkikertymiä. Erityisesti vaalennetut hiukset kärsivät siitä. Lue lisää suihkusuodattimen hyödyistä täältä. Hiuksia kannattaa suojata myös kovimmalta auringolta ja saunan lämmössä turbaanilla.

Lopuksi vielä laitan inspiraatiokuvia erilaisista savivaalennuspohjista. Savivaalennuksella voidaan tehdä kokohiusten vaalennuksia, raitoja, balayagea, scandi hairlinea tai erilaisia osiovaalennuksia. Mahdollisuuksia on monia ja lopputulokset ovatkin erittäin trendikkäitä.

Savivaalennusraidat osittain harmaantuneille hiuksille.

Savivaalennus ja pastellinen yrttisävy. Asiakkaan oma pohjaväri on vaaleahko.

Savivaalennus balayage, raidoitus ja scandi hairline yhdistelmä. Hiukset on sävytetty kasveilla ja yrteillä.

Savivaalennusraidat vaaleanruskeaan pohjaan.

Savivaalennus balayage ja raitoja indigopohjalle.

Savivaalennusraitoja vaaleaan pohjaan, jossa latva oli valmiiksi vaalea. Hiuksissa on myös viileä kasviväri/yrttisävyte.

Mikäli haluaisit kokeilla savivaalennusta ja pohdit soveltuuko se hiuksillesi, voit varata minulle veloituksettoman konsultaation EKOMO hair kampaamoon soittamalla. Lämpimästi tervetuloa kokeilemaan!

P.S: Savivaalennus on tarkoitettu ainoastaan ammattilaiskäyttöön, eikä sitä ole saatavilla kuluttajille. Kaikissa vaalennuksissa suosittelen kääntymään aina ammattilaisen puoleen.

<3: Ecohair Hanna

Hyvä,paha indigo sekä kasvivärimaailman myytit.

Nyt teille olisi luvassa paljon informaatiota kasvivärjäyksestä!

Kasviväreistä liikkuu paljon väittämiä ja voinkin todeta, että pääsen oikaisemaan hyvin säännöllisesti erilaisia uskomuksia. Se mikä minua edelleen hämmästyttää, niin kasvivärjäys ei valitettavasti kuulu parturi-kampaamoalan perusopetukseen. Hyvällä tuurilla voi toki olla, että alan opettaja on perehtynyt asiaan ja oppilaiden mielenkiinto herää sitä kautta. Valitettavasti vain hetki sitten kuulin myös kuinka oppilaille oli opetettu väärää informaatiota aiheen parissa. Olenkin huolestunut siitä, että kasviväreistä saatetaan saada aivan virheellinen mielikuva ja niiden potentiaali jää huomaamatta väärän tiedon vuoksi. Kyseessä on kuitenkin maailman vanhin värjäysmuoto, joka on täynnä mahdollisuuksia! Kyselin juuri seuraajiltani instagram kanavallani, että millaisiin uskomuksiin he ovat törmänneet kasvivärien parissa ja nyt pääsenkin vahvistamaan tai purkamaan näitä myyttejä!

Käydään heti alkuun muutama fakta läpi hapetevärin sekä kasvivärjäyksen eroavaisuudesta:

Sekä kasvivärjäyksellä että hapetevärjäyksellä on täysin erilaiset kiinnitysmekanismit hiustemme rakenteeseen. Hapetevärjäyksen PH on korkeampi kuin kasvivärjäyksen, joka tarkoittaa sitä, että emäksisemmän PH:n myötä vapautuu enemmän happea ja näin ollen hiuksille aiheutuu happivaurioita. Hapetevärin pigmentti pääsee pureutumaan syvemmälle hiukseen, suoraan kuitukerrokseen saakka, kun taas kasvivärin pigmentti kiinnittyy hiusten pintakerrokseen suoravärin tavoin. Tästä syystä kasvivärjäys ei vaurioita hiusten rakennetta ja on huomattavasti hellävaraisempi värjäysmuoto.

Kasvivärien kestosta liikkuu useampia väittämiä ja niiden pysyvyyteen vaikuttaa myös se, että montako kerrosta kasviväriä on hiuksiin laitettu. Lopullisiin pigmentteihin vaikuttavat siis useammat seikat. Kasvivärit tarttuvat tehokkaasti hiuksen pintaan ja esimerkiksi pienimolekyylinen punapohjainen henna on kasvivärimaailman tarttuvimpia pigmenttejä. Hiuksia tummentavan indigon molekyylikoko taas on hieman suurempi, mutta indigokin tarttuu hiuksiin erittäin tehokkaasti. Jos aloitetaan aivan alusta, voi olla, että kasviväriä täytyy hieman kerrostaa eli laittaa muutama kerta, jotta se alkaa pysymään täydellisesti. Jos esimerkiksi vaaleahiuksinen haluaa tummemman kuparin sävyä, tarvitaan useampi värjäyskerta, jotta väri kerrostuu. Kun tavoitesävy on saavutettu, voidaan lopettaa hetkeksi latvojen värjäys, jotta väri ei tummene liikaa. Tummennuksessa taas yksi tärkeimmistä muistisäännöistä on se, että koska indigon pohjapigmentti on vihertävän sinertävä, sitä ei koskaan kannata laittaa sellaisenaan liian vaaleille tai harmaille hiuksille. Sävyä kannattaa alkaa tummentamaan hiljalleen lämpimiä pigmenttejä apuna käyttäen. Olen valitettavasti korjannut lukuisan määrän kuluttajien kotivärjäyksiä, jossa on käytetty esimerkiksi Cultivators-sarjan Deep Chestnut väriä liian vaaleaan pohjaan. Kyseessä on hyvä väri, mutta se sopii parhaiten jo valmiiksi hieman tummemmalle pohjalle, koska sävy on erittäin indigovoittoinen.

Puretaan muuten yksi yleisin myytti! Kasvivärjäys on muutakin kuin hennausta. Joskus kasvivärjäyksestä puhutaan pelkkänä hennauksena, mutta todellisuudessa henna on vain yksi pigmentti erilaisten kasvien sekä yrttien joukossa. On totta, että henna ja indigo kuuluvat kasvivärimaailman pääraaka-aineisiin ja lähes kaikki valmisvärit onkin rakennettu joko henna- tai indigopohjan ympärille. Mukana on kuitenkin paljon erilaisia sävyttäviä sekä hiuksia hoitavia yrttejä. Kasvivärjäys on siis kaikkea muutakin kuin hennaamista. Ellet sitten laita hiuksiisi pelkkää puhdasta hennaa.

Entäpä millaisia sävyjä kasvivärimaailmasta löytyy? Tänä päivänä valikoima 0n jo todella laaja. Yksittäisten raaka-aineiden ohella markkinoilta löytyy valtava määrä erilaisia valmisväri sekoituksia. Ihan jokaisen kasvivärin pigmentin pystyy sijoittamaan väriympyrään ja tämä onkin tärkeää värien suunnittelussa. Jos esimerkiksi sekoitat hennaa sekä indigoa keskenään joiden pohjaväripigmentit ovat punainen sekä vihreä, saat aikaan pehmeän ruskean. Sanonkin usein, että kasvivärjäystä voi verrata vesivärimaalaukseen. Kun otetaan mukaan väriympyrä sekä pohditaan minkä väristä pohjaa “maalataan”, on huomattavasti helpompaa valita oikeanlaisia sävyjä. Jos esimerkiksi mokasit vahingossa indigopohjaisen värin kanssa ja hiukset jäivät vihreäksi, korjaa vastaväri eli punertava henna tilanteen.

Kasvivärien vaalennuksesta liikkuu niin paljon erilaisia uskomuksia, että siitä voisin kirjoittaa pitkänkin tekstin. Yritän kuitenkin tiivistää, että kasviväriä voi kyllä vaalentaa, mutta siihen tarvitaan osaamista! Ensimmäisenä on muistettava, että henna- ja indigopohjat ovat hyvin pysyviä ja koska ne kiinnitetään veden avulla ilman hapetetta, ei niitä voida myöskään täysin poistaa hapettuvilla raaka-aineilla. Tämä onkin yksi perinteinen moka, kun kasviväriä lähdetään vaalentamaan kuvitellen, että siitä pääsee kokonaan eroon. Edellä mainituista syistä kasvivärin vaalentaminen voi siis olla hyvinkin haastavaa ja jättäisin sen mielelläni vain asiansa osaaville. En koskaan konsultoi kuluttajia vaalennuksen parissa, vaikka olenkin sitä mieltä, että tietous kuuluu kaikille. Haluan aina jakaa vain turvallisia vinkkejä ja valitettavasti vaalennuksella voidaan saada isoakin tuhoa hiuksille aikaan jos ei tiedä mitä tekee. Me ekokampaajat olemme hyvä valinta jos haluat vaalentaa kasviväriäsi. Käytämme paljon savivaalennusta, jonka PH on neutraalimpi verrattuna emäksisempään, perinteiseen vaalennukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että savivaalennuksen lopputulos on pehmeämpi, eikä nostata hiuksen pintaan niin voimakkaita pigmenttejä esiin. Yleisesti hennan vaalentaminen on hieman helpompaa kuin indigon, sillä tummuutta antava indigoväri alkaa vaalentaessa muuttumaan vihertäväksi. Henna taas muuttuu vaalentaessa enemmän oranssiksi ja nostattaa hiukseen paljon lämpöä. Lämpö neutralisoituu onneksi hyvin kylmillä taittosävyillä. Sekä henna- että indigopohjaan voi käyttää savivaalennusta ja perinteistä vaalennusta. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää ymmärtää miten ne toimivat erilaisissa pohjissa. Kannattaa myös aina muistaa, että vuosienkin takainen kasviväri voi tulla vastaan pitkien hiusten latvoissa. Niin kauan, kun esimerkiksi indigoa on hiuksissa, se voi tulla vaalentaessa esiin. Jo yksikin kasvivärjäys kerta riittää indigon jämähtämiseen. Siksi on suositeltavaa lähestyä vanhaakin kasviväriä varovaisesti.

Joskus törmään myös ajatukseen, että kun hiuksille on kerran laitettu kasviväriä, ei voi palata takaisin hapeteväreihin. Tämä ei ole totta! Käytännössä hiuksille voi laittaa mitä tahansa hapeteväriä, kun kyse ei ole vaalennuksesta. Normaalit hapetevärit eivät pilaa hiuksia jos sinulla on esimerkiksi tumma kasviväri ja haluatkin siirtyä takaisin tummaan hapeteväriin. Toki tässä kannattaa huomioida, että hapeteväri on voimakkaampi ja emäksisempi kuin hoitava kasviväri, joten kannattaa suosia kevyempiä hapetevärejä. Ei kuitenkaan kannata pelätä mitään kamalaa kemiallista reaktiota normaaleissa sävytyksissä.

Mainitsen vielä yleisesti allergioista. Kasvivärjäyksestä ei voida puhua allergiavapaana tai kemikaalittomana värjäyksenä, sillä vesikin on kemikaali. Myös kasviväreille voi allergisoitua, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa verrattuna esimerkiksi hapetevärimaailman PPD allergiaan, joka löytyy EU raporttien allergialistan kärkipäästä. Henna-allergiat ovat harvinaisempia kuin indigoherkkyys. Tyypillisiä indigo herkistymisen oireita on päänsärky, kutina, ihottuma sekä huono olo. Tämä onkin selkeä merkki lopettaa indigon käyttö. Jotkut myös kysyvät vaikuttaako siitepölyallergia kasvivärin käyttöön, itse olen siitepöly oireileva, enkä saa kasviväreistä reaktioita. Harva kasviväri sisältää esimerkiksi puhdasta koivua, mutta jos olet erityisen herkkä, valikoisin mahdollisimman puhtaita kasviväri raaka-aineita ilman suurta yrttimäärää.

En siis mainosta kasvivärjäystä allergiavapaana tai kemikaalittomana värjäysmuotona. Se on kuitenkin 100% luonnontuote, joten koen, että kasvivärjäyksen ja ekologisen hiustenhoidon myötä voidaan vähentää arjen kemikaalikuormaa. Kun myös valutamme viemäriin aitoa luonnon raaka-ainetta, on se ympäristöystävällisempää meidän puhtaalle luonnollemme.

Sain myös pari hauskaa kommenttia seuraajiltani ja se oli, että kasvivärit haisevat pahalta tai että haju jää hiuksiin ainakin viikoksi. Tätä on hieman vaikeampi myöntää tai kieltää, koska kyse on aisteista. Olen kuitenkin törmännyt urani aikana vain yhteen asiakkaaseen, joka ei voinut sietää kasvivärin hajua ja vaihtoi siksi takaisin hapeteväreihin. Kaikki muut asiakkaani ovat suhtautuneet kasvivärin hajuun (tai voiko jopa sanoa tuoksuun) täysin neutraalisti. Osa jopa fiilistelee, että hajusta tulee mieleen maalaismaisemat, heinät tai hevoset. Itse olen jo niin tottunut ekomaailman tuoksuihin, etten noteeraa kasvivärin hajua ollenkaan. Mitä tulee myös siihen, että jääkö haju hiuksiin, niin on itseasiassa totta, että sen haistaa noin viikon verran. Erityisesti suihkussa käydessä tai hikoillessa, mutta haju lähtee noin 2-3 pesun jälkeen pois.

Lopuksi haluan puhua kasvivärjäyksen hyvistä puolista! Kasvivärjäys on hiusta hellivä, kiiltoa antava ja ekologinen värjäysmuoto puhtailla luonnon raaka-aineilla. Kasveilla voidaan saavuttaa todella monipuolisia ja trendikkäitä värjäystyylejä erilaisiin toiveisiin. Itse en näe, että kasvivärimaailmassa olisi paljoa rajoitteita, päinvastoin! Se on täynnä mahdollisuuksia ja loistava värjäysmuoto erilaisten hapetevärien rinnalla. Kasvivärjäys on tätä päivää ja tulevaisuutta! Mikäli sinäkin haluat ottaa kasvivärimaailman ja ekologisen hiustenhoidon haltuusi, suosittelen lämpimästi tutustumaan verkkokurssiini. Löydät sen täältä.

Rakkaudella: Ecohair Hanna

Ekologisen hiustenhoidon verkkokurssi ja kasvivärjäys kotona.

Hyviä uutisia! Ecohairhanna instagram kanavani seuraajat jo varmasti huomasivat, että tänä vuonna on luvassa lisää etäopetusta! Vihdoin pääsen kertomaan aiheesta lisää ja aionkin julkaista keväällä ensimmäisen Ecohair Hannan verkkokurssin, johon pääset osallistumaan matalalla kynnyksellä. Lukemattomia kertoja olen kuullut kysymyksiä, miten hoidan omia hiuksiani, joten haluan jakaa teille kaikki parhaat vinkkini. Kurssi tulee olemaan nelivaiheinen ja mukana on joka viikolle oma teema:

-Hiuspohjan hoito

-Luonnonkosmetiikka

-Latvojen hoito

-Kasvivärjäys ja yrttisävyt

Verkkokurssilla pääset toteuttamaan hoitoja sekä kasvivärjäyksen opastuksellani. Pystyt opiskelemaan täysin omassa tahdissasi, juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii. Sen lisäksi saat digitaaliset e-oppaat ikuiseen käyttöösi, joten voit milloin tahansa palata kertaamaan suosikki aihealueitasi.

Ekologisen hiustenhoidon asiantuntijana minulle on rikkaus, kun saan jakaa mahdollisimman paljon hyvää ympärilleni ja inspiroida sekä kuluttajia että kollegoita tässä upeassa ekogenressä. Haluan näyttää sinulle, miten suuri potentiaali luonnon raaka-aineissa on.

Tähän kannattaa lähteä mukaan ja samalla pääset oppimaan oikeaa asiantuntija tietoutta. Kurssin jälkeen et joudu enää pohtimaan omassa kotikeittiössäsi, miten kasvivärjäys tai luonnonhoito toteutetaan. Lue lisää kurssista täältä.

Mitä kouluttaminen minulle merkitsee?

Tieto kuuluu kaikille ja tiedon kautta voimme kehittyä yhdessä. Koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää itseään ja jos unelmoit suuremmin, niin tee se! Itse pohdin vuosia sitten, miten tärkeää olisi saada lisää osaamista ekomaailmaan. Minulle kyllä sanottiin, ettei olisi hyvä jakaa niin paljon omaa tietoutta, mutta olin eri mieltä. Mitä enemmän saadaan ihmisiä innostumaan tähän genreen, sitä enemmän ekologiset arvot leviävät. Kun myös meidän kasvivärjääjien määrä kasvaa, niin sitä enemmän raaka-aineiden tarjonta paranee ja asiat kehittyvät. Tietouden leviäminen on siis mahdollisuus, ei uhka. Minä en ole ekokampaaja siksi, että osaan jotain mitä muut eivät osaa. Olen ekokampaaja, jotta voin tarjota osaamistani ympärillä oleville sekä kasvattaa vihreitä arvoja.

Hiljattain sain kokea urani isoimman koulutustapahtuman kotimaisen Ekopharma brändin kanssa ja wau, millainen päivä "Menesty kanssamme" olikaan. Ekopharma on oikea luonnonkosmetiikan edelläkävijä ja heidän tuotanto tapahtuu Suomessa. Suuri kiitos Ekopharmalle ja kouluttajakollegalleni Tiina Matildalle laadukkaasta yhteistyöstä sekä isosta panostuksesta tapahtuman suhteen. Kiitollinen olen myös kollegoilleni, jotka saapuivat paikan päälle. Yhdessä olemme tehneet historiaa, sillä olihan koulutus tähän mennessä isoin, mitä Ekopharmalla on järjestetty! Päivän suosio näytti meille sen, miten kaivattu tämä tapahtuma todella oli. Uskon, että tänään välittyi vahva viesti siitä, miten tärkeää yhdessä tekeminen ja inspiroituminen onkaan. On rikkautta, kun voimme jakaa tietotaitoa porukalla ja iloita toistemme menestyksestä.

Jos olet instagramissa, niin olethan jo ottanut seurantaan @ecohairhanna sivuni sekä yhteisöllisen @ecohairdressersoffinland sivustomme, jossa pääset näkemään ekologisia hiuksia ympäri Suomen.

Palashampoot, mitä eroa on saippuapohjaisella ja shampoopohjaisella palalla?

Eroavaisuus on itseasiassa melko selkeä ja siksi palashampoo kannattaa valita huolellisesti. Pohditaankin ihan ensimmäisenä PH:ta ja sen merkitystä. 

Terveen ihon PH on noin 5 eli lievästi hapan. Palashampoista löydät emäksisen ja neutraalimman vaihtoehdon. Kasviöljypohjainen pala on käytännössä saippuaa ja hyvin emäksinen, kun taas shampoopohjainen pala on neutraalimpi sekä pehmeämpi iholle/hiuksille.

Kun puhutaan hiustuotteista, niin tunnetusti emäksinen PH "avaa" ja hapan "sulkee".

Tämän vuoksi esimerkiksi emäksisen saippuapohjaisen shampoopalan jälkeen suositellaan hiusta sulkevan happaman etikan käyttöä, jotta hius saa kiiltoa ja pehmeyttä. Mitä kauemmaksi mennään neutraalista PH:sta, niin sitä pidempään ihollamme kestää palautua.

On hyvin yksilöllistä, että millainen PH jokaiselle sopii. Herkkäihoiselle emäksinen, saippuapohjainen pala voi aiheuttaa ihon sekä hiuspohjan kuivuutta ja hilseilyä. Tästä johtuen iho ei pysty muodostamaan tärkeitä rasvahappoja ja hiuspohja kuivuu sekä kutisee merkittävästi. Myös latvoille saattaa jäädä tahmainen tunne ja harjaan jää likaa. Tämä onkin selkeä merkki vaihtaa pala shampoopohjaiseen vaihtoehtoon.

Sen sijaan rasvoittuvalle iholle hieman emäksinen PH voikin olla pelastus, jotta rasva liukenee ihohuokosista. Tässä tapauksessa kasviöljypohjainen pala on oikea valinta ja jättää myös hiukset sopivan kuohkeaksi.

Mistä sitten tunnistaa palojen eroavaisuuden? Vastaus on incilista. Kasviöljypohjassa ensimmäisenä lukee usein joku näistä: "Sodium Olivate, Sodium Cocoate, Sodium Castorate tai esimerkiksi Cocos Nuficera Oil". Shampoopohjaisessa palassa taas lukee esimerkiksi lähes ensimmäisenä "Sodium Cocoyl Isethionate", “Sodium Lauryl sulfoacetate” tai “Sodium Coco Sulfate”. Oma suosikkini on Sodium Cocoyl Isethionate pohja.

Tutkaile siis incilistaa ja kysy ammattilaisen neuvoa, jotta löydät hiuksillesi parhaan mahdollisen palan. Itse suosin pitkien hiusteni kanssa shampoopohjaista palaa ja se toimii kuin unelma. Kasviöljypohjainen pala ei minulle sopinut ja hiukseni jäivät sen kanssa todella tahmeaksi. Tämä on myös melko yleinen kuluttajakokemus palashampoista ja olenkin saanut useamman asiakkaani innostumaan uudelleen palatuotteista, kun on vain valittu oikea tuote.

Suosittelen testaamaan! Oma suosikkimerkkini on kotimainen Catteco.

Ekokampaaja vastaa

Moikka! Olen ekokampaaja Hanna Jalkanen ja kysyin tovi sitten @ecohairhanna instagram tililläni, että haluaisitteko tietää syvemmin ekokampaajan työstä. Laitan alle jokaisen kysymyksen ja vastaan niihin omalla kokemuksellani. Samalla toivon, että saisin avattua tätä ihanaa ammattiani teille mahdollisimman hyvin. Tervetuloa mukaan ekokampaajan maailmaan!

Miten muut ammattikollegat suhtautuvat ekokampaajiin? Tämä on loistava kysymys ja mennään sen kautta heti syvään päätyyn, heh… Sanoisin, että 99% kollegoista suhtautuvat aivan ihanasti ja olen saanut paljon kannustusta. Moni on myös avoimen kiinnostunut ekokampaajien käyttämistä raaka-aineista sekä arvostaa meidän erikoisosaamista. Kuitenkin skeptisin joukko on yleensä se äänekkäin ja tänäkin päivänä kuulen valitettavasti ekogenrelle naureskelua sekä kyseenalaistusta. Edellisessä postauksessa käsittelinkin ennakkoluuloja kasvivärjäystä kohtaan ja aina lämpimästi suosittelen jokaista tutustumaan aiheeseen ennen kuin leimattaisiin tiettyjä työkaluja huonoiksi. Onneksi koulutusteni myötä yhä useampi kollega haluaa tulla opiskelemaan kasvivärjäystä ja tämän myötä ajatusmaailma saattaa muuttua varovaisesta todella positiiviseksi. Osa suorastaan hurahtaa kurssien myötä kasvivärimaailmaan. Onkin ihanaa olla osa muutosta!

Kuinka voi opiskella ekokampaajaksi? Jotta voi valmistua koulutetuksi ekokampaajaksi, on pohjalla oltava parturi-kampaajan tutkinto. Ekokampaajakoulutuksia järjestetään tällä hetkellä Suomessa ainakin Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Tuusulassa. Opiskelin itse ekokampaajaksi Helsingin Prakticumissa, jota suosittelen todella lämpimästi. Opettajani Mona Mether on toiminut esimerkillisenä ekohiusten pioneerina ja tulen aina olemaan erittäin kiitollinen hänen opeistaan. Arvostan Monassa myös sitä, miten lempeästi hän osaa ohjata jokaista omannäköiseen ekokampaajuuteen. Haluankin korostaa, että ollakseen ekokampaaja, ei tarvitse olla tietynlainen persoona. Olen itsekkin poiminut ekokampaajuudesta minulle sopivimmat työskentelytavat. Meitä on ekokampaajina monta erilaista persoonaa ja se jos joku on rikkaus. Mikäli taas pohdit, ettei ekokampaajuus ole ehkä vielä sinun juttusi, voit opiskella ihan pelkän kasvivärjäyksenkin koulutusteni kautta ja tutustua sitä kautta rauhassa ekokampaajuuden yhteen osa-alueeseen.

Miten asiakkaat löytävät ekokampaamoon? Työskentelen itse hybridikampaamossa eli meillä tehdään sekä kasvivärjäystä että hapetevärjäystä. Kampaamomme EKOMO hair on konseptiltaan ekologinen puhtaan ilman kampaamo. Tämä tarkoittaa sitä, että tuoksumaailma on joko hajusteeton tai puhtaista luonnon raaka-aineista koostuva. Ainakin meille asiakkaat ovat löytäneet todella hyvin ja samaa kuulen muiltakin ekokampaaja kollegoiltani. Puhtaiden ekokampaamoiden kysyntä tuntuu olevan myös huipussaan. Uskon, että ekokampaamoon hakeudutaan paljolti oman arvomaailman ja tarjonnan pohjalta. Tänä päivänä yhä useampi on kiinnostunut muuttamaan käyttämäänsä kosmetiikkaa luonnonmukaisemmaksi. Nykyään oma asiakaskuntani on jopa 90% ekopuolta ja vain pieni osa hakeutuu minulle perinteisiin synteettisen puolen värjäyksiin. Uskon, että tähän on vaikuttanut oma aktiivinen erikoistumiseni ekogenreen sekä asiakkaiden valtava kiinnostus kokeilla jotain luonnollisempaa. Se tekee kyllä iloiseksi.

Mitä teen värin vaikutusajalla? Ihana kysymys, johon vastaan rehellisesti! Yleensä värin vaikutusaika on minulle pieni tauko. Jos en ehdi pitämään virallista ruokataukoa, niin usein syön tai kahvittelen, kun väri vaikuttaa. Osa värin vaikutusajasta menee myös siivoamiseen sekä kahvitarjoiluun. Kahvin lisäksi meillä on Ekomossa valittavana maukas teemenu ja kausittain vaihtuvat juomatarjoilut. Ensimmäinen puolikas meneekin usein siihen, kun vien asiakkaalle tarjoilut ja siivoan värikuppini sekä pienet sotkut. Joskus jään myös jutustelemaan asiakkaan kanssa tai vastaan soittopyyntöihin sekä viesteihin. Sitten tietenkin someaika! Valehtelisin jos väittäisin, etten roiku somessa mikäli luppoaikaa jää. Tarkistan myös henkilökohtaisia viestejä, sillä oma puhelin pysyy toki sivussa silloin, kun olen läsnä asiakasta varten. Ellen ota hiuskuvia, joista sytyn aina täysillä!

Mistä saat vertaistukea ammattilaisena? Ehdottomasti rakkailta ja niin tärkeiltä kollegoiltani. En tiedä mitä tekisin ilman heitä, sillä kollegoiden tuki on korvaamatonta. Jaamme todella paljon ajatuksia kaikkeen alaamme liittyvään toimintaan ja itse olen aina verkostoitumisen kannalla. Perustimme esimerkiksi hiljattain Ecohairdressers of Finland yhteisön instagramiin. Tämän on tarkoitus yhdistää kaikki ekohiusten tekijät ympäri Suomen. Sen lisäksi yrittäjäystävät ovat kullanarvoisia ja on tärkeää päästä jakamaan yrittäjyyteen liittyviä asioita eri alojen ihmisten kanssa. Tällä hetkellä opiskelen myös yrittäjän ammattitutkintoa ja joka kuukausi kokoonnumme verkossa porukalla. On ollut todella mukavaa päästä kehittämään omaa liiketoimintaa muiden pienyrittäjien kannustuksella ja koenkin, että ilman tätä kaikkea tukea, voisin liian helposti sokaistua omalle toiminnalleni.

Miten ekokampaajuus eroaa “normikampaajan” työstä? Sanoisin, että tämä on paljolti itsestä kiinni, mutta toki olennaisin eroavaisuus on raaka-aineet. Kun raaka-aineet tulevat luonnosta, niin työkalupakki on erilainen ja läsnä on kunnioitus sitä kohtaan, mitä luonto meille antaa. Eräs kollegani muuten sanoi hienosti kasvivärjäyksestä, että se tekeytyy jokaisen hiuksessa omannäköiseksi ja se on aivan totta! Vaikka kasvivärit antavatkin monipuolisia sävyjä, niin emme pysty manipuloimaan niillä yhtä selkeästi haluttua lopputulosta kuin hapeteväripuolella. Siksi en esimerkiksi näytä värikarttaa, kun asiakas tulee kasvivärjäykseen vaan puhumme toiveista ja siitä, mitä on mahdollista toteuttaa. Ekokampaajuudessa voi myös valita sellaisia palveluita tarjottavaksi, mitä ei opetettu normaali parturi-kampaaja tutkinnon yhteydessä. Pidän myös suuresti siitä, että joihinkin töihin varataan enemmän aikaa ja pahin kiireen tuntu on poissa. Rakastan sitä, että saan työskennellä huolellisesti ja ajan kanssa luonnollisilla ainesosilla.

Kiitos, että olitte kiinnostuneita ekokampaajuudesta. Itselläni meni tovi aikaa, jotta löysin sen minulle sopivimman tavan työskennellä yrittäjänä. Sydämeni sykkii isosti juuri ekopuolen suuntaan ja yksi suurimmista intohimoistani onkin kasvivärimaailman kehittäminen sekä täysin uusien sävymaailmoiden luominen. Tavoitteeni on, että tulevaisuudessa kasvit ovat täysin rinnastettavissa trendikkyydellään perinteisiin värjäysmuotoihin. Kannustankin siis jokaista kuuntelemaan omia unelmiaan ja menemään tavoitteitaan kohti. Mottoni on, ettet kadu tehtyjä asioita vaan juurikin niitä tekemättä jättämiä.

Rakkaudella: Hanna

Ihan hanurista nämä ekovärit?

“Ihan hanurista nämä ekovärit!” Bongasin tämän kommentin tovi sitten oman alani keskusteluista ja minua alkoi naurattaa keskustelun kulku. Uskon kyllä, ettei kommentin kirjoittaja tarkoittanut mitään pahaa ja eihän kasvivärjäyksen tarvitse olla kaikkien juttu. Kuulen kuitenkin säännöllisesti hauskoja letkautuksia kasviväreistä ja tähän mennessä oma suosikkini on ollut, ettei kasviväriä kannata laittaa hiuksiin, koska se saattaa sisältää jopa linnun kakkaa. Heh! Tällä logiikalla edes mustikkaa ei kannattaisi poimia metsästä.

Ajattelinkin siis kirjoittaa vastaväitteen tähän aiheeseen, joka kuuluu näin: “Ekovärit eivät ole hanurista ja niillä saadaan loihdittua todella upeita hiuksia.” Ensimmäisenä haluankin kertoa hieman kasvivärien ja hapetevärien eroavaisuudesta, sillä jokaisen eri mekanismilla toimivan värin käyttäminen muuttuu helpoksi, kun vain tietää perinpohjin miten ne toimivat.

Sekä kasvivärjäyksellä että hapetevärjäyksellä on täysin erilaiset kiinnitysmekanismit hiustemme rakenteeseen. Hapetevärjäyksen PH on korkeampi kuin kasvivärjäyksen, joka tarkoittaa sitä, että emäksisemmän PH:n myötä vapautuu enemmän happea ja näin ollen hiuksille aiheutuu happivaurioita. Hapetevärin pigmentti pääsee pureutumaan syvemmälle hiukseen, suoraan kuitukerrokseen saakka, kun taas kasvivärin pigmentti kiinnittyy hiusten pintakerrokseen suoravärin tavoin. Tästä syystä kasvivärjäys ei vaurioita hiusten rakennetta ja on huomattavasti hellävaraisempi värjäysmuoto. Kasvivärien pigmenttiin ja pysyvyyteen vaikuttavat useammat seikat. Kasvivärit tarttuvat tiukasti hiuksen pintaan ja esimerkiksi pienimolekyylinen punapohjainen henna on hyvin pysyvä värjäysmuoto. Molekyylikokonsa ansiosta hennasävy voi olla niinkin kestävä, että kun se alkaa kerrostumaan hiusten pintakerrokseen, ei sävy haalistu juuri lainkaan. Kasvivärimaailmassa punapigmentit käyttäytyvät siis aivan päinvastoin verrattuna kupareihin hapeteväreihin. On siis muistettava, että henna- ja indigopohjat ovat hyvin tarttuvia ja koska ne kiinnitetään veden avulla ilman hapetetta, ei niitä voida myöskään täysin poistaa hapettuvilla raaka-aineilla. Tästä syystä kasvivärin vaalentaminen voi olla haastavaa, sillä niiden pigmentti on hyvin pysyvä. Hennan vaalentaminen on hieman helpompaa kuin indigon, sillä tummuutta antava indigoväri alkaa vaalentaessa muuttumaan vihertäväksi. Henna muuttuu vaalentaessa enemmän oranssiksi ja nostattaa hiukseen paljon lämpöä. Lämpö kuitenkin neutralisoituu hyvin kylmillä taittosävyillä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vuosienkin takainen kasviväri voi tulla vastaan pitkien hiusten latvoissa. Niin kauan, kun esimerkiksi indigoa on hiuksissa, se voi tulla vaalentaessa esiin. Jo yksikin kasvivärjäys kerta riittää indigon jämähtämiseen. Siksi on suositeltavaa lähestyä vanhaakin kasviväriä varovaisesti.

Olen itse vaalentanut useita kasvivärejä ja yksi parhaimpia vaalennusmuotoja on savivaalennus erityisesti indigopohjiin. Savivaalennuksen PH on neutraalimpi, joten liika emäksisyys ei nosta näkyviin niin selkeää vihreyttä. Syy miksi moni kampaaja varmasti kauhistuukin kasviväreistä, on tilanne jolloin niitä pitäisi vaalentaa. Siksi olenkin kirjoittanut oman e-oppaan myös ammattilaisille, jonka kautta kerron “step by step” ohjeita siihen, miten lähestyä kasvivärjättyä hiusta.

Tässä aiemmin mainitussa keskustelussa harmiteltiin myös sitä, että kuluttajat ovat saattaneet käydä esimerkiksi ekokampaajalla kokeilemassa kasviväriä, mutta kampaaja ei ole maininnut indigon pysyvyydestä. Tietämättä kaikkia mahdollisia tilanteita, se on toki mahdollista, mutta joissain tapauksissa kerrottu informaatio on voinut myös unohtua. Itse kerron jokaiselle uudelle kasviväri asiakkaalleni tarkat faktat mitä kasvivärjäys on ja miten se tulee toimimaan hiuksissa. Vaikka olen kuinka varoittanut indigon pysyvyydestä, olen jo törmännyt useampaan tilanteeseen, jossa asiakas on myöhemmin halunnut vaalentaa hiuksiaan. Kun painotan kuinka kävimme asiaa aiemmin läpi, on tieto jo päässyt unohtumaan. Näiden tilanteiden myötä saattaa siis rikkinäinen puhelin siirtyä eteenpäin uuden kampaajan penkkiin, jossa todetaan, ettei kasvivärjäyksestä oltu kerrottu tarpeeksi. Tästä syystä olenkin ottanut käyttöön pari konkreettista esimerkkiä. Esittelen tummaa kasviväriä haluaville asiakkaille nämä väritupsut, jossa indigoa on vaalennettu. Kun asiakas näkee konkreettisesti mitä hiukselle tapahtuu, jää informaatio paremmin mieleen. Alla olevassa kuvassa näet vasemmalla perinteisellä vaalennuksella vaalennetun indigotupsun ja oikealla on käytetty savivaalennusta.

Sitten kun unohdetaan se vaalennus, niin voidaan käydä läpi kasvivärjäyksen hyviä puolia, joita on muuten paljon! Kasvivärjäys on hiusta hellivä, kiiltoa antava ja ekologinen värjäysmuoto puhtailla luonnon raaka-aineilla. Kasveilla voidaan saavuttaa todella monipuolisia ja trendikkäitä värjäystyylejä erilaisiin toiveisiin. Tietyt kasvivärit ovat jopa niin kestäviä, ettei latvaa tarvitse värjätä usein, sillä väri ei haalistu. Erityisesti puna- ja kuparihiuksiset saavat kasveilla mielettömän kestäviä ja kiiltäviä värjäystuloksia. Kasvien ihastuttava puoli on myös se, että ne tarttuvat vivahteikkaasti, joten eläväisyys on taattu.

Onkin siis hirmu tärkeää ymmärtää, että erilaiset värjäysmuodot sopivat erilaisille asiakkaille. Osalle kasvivärjäys on täydellinen ratkaisu, eivätkä he halua palata enää hapeteväreihin. Osa taas on niin vaihtelunhaluisia, etten edes suosittele heille kasvivärjäystä. Ei ole syytä vastakkainasetella erilaisia värjäysmuotoja, kannattaa vain perehtyä niihin tarkasti, jotta tiedämme mistä puhumme. Jos joku osa-alue on meille esimerkiksi vierasta ja vaikeaa, voi syntyä herkemmin väärinkäsityksiä.

Jos sinulla herää kysymyksiä kasvivärjäyksestä, niin laita ihmeessä viestiä. Voit myös tilata e-oppaani tai ammattilaisena osallistua kurssilleni, missä tutustutan sinut kasvivärjäyksen rikkaaseen maailmaan. Koulutuksen myötä sinulle avautuu aivan uudenlainen kokemus kasvivärjäyksestä.

Rakkaudella: Ecohair Hanna

DIY kotihoito

Kaksi erilaista kotihoito-ohjetta latvojen hemmotteluun, sekä kylmille, että lämpimille sävyille. Molempia hoitoja voi kokeilla vaaleisiin, tummiin sekä punaisiin pohjiin. Voit itse päättää, haluatko korostaa enemmän kylmiä vai lämpimiä sävyjä.

Kylmänsävyinen hoitonaamio sisältää Ekopharman Tyrni naamiota sekä mustikkajauhetta. Laita naamiota kuppiin pituudesta riippuen 1-3 ruokalusikallista. Sekoita joukkoon mustikka hopeahoitojauhetta haluamasi pigmenttimäärän mukaan. (Vaaleissa kannattaa olla varovaisempi jos et halua liian sinertävää). Kevyeen pigmenttiin riittää 1tl, kun voimakkaaseen pigmenttiin voit laittaa jopa 3rkl. Levitä naamio pestyihin pyyhekuiviin hiuksiin ja anna vaikuttaa 5-15min. Voimakkaassa pigmenttitoiveessa kokeile kuiviin hiuksiin 45min vaikutusajalla. Tämän jälkeen pese hiukset. Sävy lähtee hiljalleen pesuissa pois.

Lämpimänsävyinen naamiopohja sisältää cassiaa, pienen ripauksen hennaa ja öljyä. Pese hiukset huolellisesti ilman hoitoainetta. Harjaa hyvin ja jätä pyyhekuivaksi. Sekoita cassiajauhe noin 60 asteisen veden kanssa isossa kupissa. (Voit myös ottaa hanasta kuuminta vettä mitä tulee). Laita sekaan 1 ruokalusikallinen hennaa ja pari tippaa suosikkiöljyäsi. Levitä cassianaamio tyvelle sekä latvalle. Peitä lopuksi biopussilla sekä pyyheturbaanilla. Anna naamion vaikuttaa 30-60min, huuhtele ja käytä hoitoainetta tarvittaessa.

Kasvivärjäys on kuin vesivärimaalausta.

Ajattele itsellesi valkoinen paperi, johon maalaat erilaisia sävyjä. Tämän jälkeen voit kuvitella paperin sävyksi omat hiuksesi ja toivotun kasviväripigmentin. Jos sinulla on pohjalla ruskeaa ja maalaat sen päälle oranssia, millaisen sävyn saavutat? Oikea vastaus on lämmin kastanjanruskea. Jos taas laitat valkoiselle pohjalle oranssia, saat huomattavasti kirkkaamman sävyn.

Kasvivärjäys on hiuksiin pysyvästi tarttuva suoraväripigmentti, kun taas yrtit kiinnittyvät pehmeämmin. Tästä syystä pohjaa sekä siihen valittuja sävyjä on harkittava tarkasti, jotta onnistutaan lopputuloksessa. Kasvivärjäyksellä ei pystytä selkeästi manipuloimaan hiuksen omaa tummuusastetta. Ruskeaa pohjaa ei pysty muokkaamaan kirkkaan oranssiksi tai vaaleaksi ilman hapetetta tai vetyperoksidia. On siis turha tarkastella ainoastaan väripurkin kannessa olevaa sävyä. 

Yksi yleisimpiä virheitä kasvivärjäyksessä on pigmentin liika kerrostaminen. Vanhan sävyn päälle "maalataan" liikaa uutta sävyä ja kokonaisväri tummentuu. Mikäli latvassa on jo valmiiksi kaunis pigmentti, sitä ei tarvitse uudelleen värjätä. Kasvivärjäys ei haalistu samalla tavalla kuin hapeteväri.

Taannoin eräs koulutuksessa ollut ekokampaaja totesi ihanasti, että kasviväri muokkaantuu aina kantajansa näköiseksi. Tämä oli todella hyvin sanottu, sillä kasviväri kunnioittaa meidän omia pigmenttejä. Kyseessä on luonnosta tuleva raaka-aine, joten on myös tärkeää arvostaa sitä, mitä luonnosta saamme.

Mikäli kaipaat apua sinulle sopivan kasvivärireseptin löytämiseen, laita minulle viestiä tai tutustu Kasvivärjäyksen ABC e-oppaaseen.

Savipesu hiuksille

Oletko kokeillut ikinä savipesua? Savi on erittäin mineraalirikas ja turvallinen iholle sen antiseptisyyden ansiosta. Se onkin loistava apu esimerkiksi hilseilyyn tai rasvoittuvalle hiuspohjalle. Perusainekset savessa ovat pii, alumiini, rauta, titaani, kalsium, kalium, natrium ja magnesium. 

Saven hoitavia vaikutuksia on paljon ja mainitsenkin niistä nyt muutaman: 

-Tulehdusta estävä ja desinfioiva

-Ravitseva ja mineraalirikas

-Puhdistava ja ihoa uudistava

-Rauhoittava ja parantava 

Yleisimpiä savilaatuja ihonhoidossa ovat vihreä savi (PH 7) ja valkosavi (PH5). Muistisääntönä vihreä savi soveltuu parhaiten rasvoittuvalle iholle ja vahvoille hiuksille, kun taas hienojakoinen valkosavi rauhoittaa ja toimii hyvänä yleissavena varsinkin herkkäihoiselle. Jos iho on ärtynyt tai hiukset hyvin hentoiset, valitse mielummin valkosavi. 

Tässä savipesun ohje: 

1. Hiusten paksuudesta riippuen, laita kuppiin 2-5 ruokalusikallista puhdasta savea. 

2. Laita sekaan pari ruokalusikallista nestemäistä shampoota ja vähintään saman verran lämmintä vettä. Seos saa olla hieman juokseva.

3. Tee savipesu kosteisiin hiuksiin 2 kertaa hiuspohjaa tehokkaasti hieroen. Anna vaikuttaa 1-2minuuttia. 

Savipesu sopii käytettäväksi esimerkiksi 1-2 kertaa kuukaudessa tai kausiluonteisesti, riippuen hiuspohjan ongelmista. Talven tullen tämä onkin loistava apu ihon hyvinvointiin ja savea voit käyttää myös kasvonaamiona sekoittamalla sen pelkkään veteen.

Kuinka saada eloisan näköiset hiukset?

Kerron nyt muutaman vinkin hiusten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin:

1. Valitse hiustesi värjäämiseen mahdollisimman hellävarainen värjäysmuoto. Vältä hapettavia käsittelyitä ja voimakkaita vaalennuksia.

2. Rakennevaurioituneet hiukset tarvitsevat korjaavia raaka-aineita. Hiuksemme koostumus on pääosin keratiiniproteiinia, joten jos sitä on vaalennettu, hapetevärjätty tai lämpökäsitelty runsaasti, pelkkä kosteuttava tuote ei riitä. Tarvitset siis hiusta paikkaavaa proteiinia. Voit kuitenkin tehdä kosteuttavia tehohoitoja tai öljyhoitoja korjaavien hoitojen ohella. Muista, että vanhakin rakennekäsittely näkyy latvassa.

3. Kuumuus tekee hallaa hiuksillesi, joten vältä jatkuvaa muotoiluraudan ja föönin käyttöä. Kiharoita voi opetella tekemään myös ilman lämpöä. Katso Reels-sivultani parhaat vinkit.

4. Suosi hiusten harjauksessa luonnonharjaa, kiinnityksessä pehmeitä hiusdonitseja sekä vältä herkästi takkuja aiheuttavia "sotkunutturoita". 

5. Karheille, kiharille tai haperohiuksille kannattaa tyynyliinan ja hiusdonitsin materiaaliksi valita aito silkki.

6. Muista myös hiuspohjan hoito. Tukkeutunut hiuspohja voi pahimmillaan vahingoittaa hiustemme luonnollista kasvua. Savi on tehokas hiuspohjan puhdistaja.

7. Mikäli latvat ovat todella hapertuneet, vain sakset auttavat. Käy kampaajalla säännöllisesti, äläkä yritä turhaan säästellä viimeisiä haivenia.

8. "Olet mitä syöt" pitää paikkansa myös hiuksissa. Muistathan sisäisen ravinnon ja vitamiinien merkityksen. Tiesitkö, että hyviä vitamiineja hiuksille on sinkki ja D vitamiini?

Lopuksi haluan myös muistuttaa, että jokaisen meidän hiusgeenit ovat erilaiset ja uniikit. Haluan opettaa hiushyväksyntää, joten muistetaanhan nauttia siitä mitä meillä jo on. Nosta siis pää pystyyn ja kuvittele upea kruunu hiustesi päälle.