Hyvä,paha indigo sekä kasvivärimaailman myytit.

Nyt teille olisi luvassa paljon informaatiota kasvivärjäyksestä!

Kasviväreistä liikkuu paljon väittämiä ja voinkin todeta, että pääsen oikaisemaan hyvin säännöllisesti erilaisia uskomuksia. Se mikä minua edelleen hämmästyttää, niin kasvivärjäys ei valitettavasti kuulu parturi-kampaamoalan perusopetukseen. Hyvällä tuurilla voi toki olla, että alan opettaja on perehtynyt asiaan ja oppilaiden mielenkiinto herää sitä kautta. Valitettavasti vain hetki sitten kuulin myös kuinka oppilaille oli opetettu väärää informaatiota aiheen parissa. Olenkin huolestunut siitä, että kasviväreistä saatetaan saada aivan virheellinen mielikuva ja niiden potentiaali jää huomaamatta väärän tiedon vuoksi. Kyseessä on kuitenkin maailman vanhin värjäysmuoto, joka on täynnä mahdollisuuksia! Kyselin juuri seuraajiltani instagram kanavallani, että millaisiin uskomuksiin he ovat törmänneet kasvivärien parissa ja nyt pääsenkin vahvistamaan tai purkamaan näitä myyttejä!

Käydään heti alkuun muutama fakta läpi hapetevärin sekä kasvivärjäyksen eroavaisuudesta:

Sekä kasvivärjäyksellä että hapetevärjäyksellä on täysin erilaiset kiinnitysmekanismit hiustemme rakenteeseen. Hapetevärjäyksen PH on korkeampi kuin kasvivärjäyksen, joka tarkoittaa sitä, että emäksisemmän PH:n myötä vapautuu enemmän happea ja näin ollen hiuksille aiheutuu happivaurioita. Hapetevärin pigmentti pääsee pureutumaan syvemmälle hiukseen, suoraan kuitukerrokseen saakka, kun taas kasvivärin pigmentti kiinnittyy hiusten pintakerrokseen suoravärin tavoin. Tästä syystä kasvivärjäys ei vaurioita hiusten rakennetta ja on huomattavasti hellävaraisempi värjäysmuoto.

Kasvivärien kestosta liikkuu useampia väittämiä ja niiden pysyvyyteen vaikuttaa myös se, että montako kerrosta kasviväriä on hiuksiin laitettu. Lopullisiin pigmentteihin vaikuttavat siis useammat seikat. Kasvivärit tarttuvat tehokkaasti hiuksen pintaan ja esimerkiksi pienimolekyylinen punapohjainen henna on kasvivärimaailman tarttuvimpia pigmenttejä. Hiuksia tummentavan indigon molekyylikoko taas on hieman suurempi, mutta indigokin tarttuu hiuksiin erittäin tehokkaasti. Jos aloitetaan aivan alusta, voi olla, että kasviväriä täytyy hieman kerrostaa eli laittaa muutama kerta, jotta se alkaa pysymään täydellisesti. Jos esimerkiksi vaaleahiuksinen haluaa tummemman kuparin sävyä, tarvitaan useampi värjäyskerta, jotta väri kerrostuu. Kun tavoitesävy on saavutettu, voidaan lopettaa hetkeksi latvojen värjäys, jotta väri ei tummene liikaa. Tummennuksessa taas yksi tärkeimmistä muistisäännöistä on se, että koska indigon pohjapigmentti on vihertävän sinertävä, sitä ei koskaan kannata laittaa sellaisenaan liian vaaleille tai harmaille hiuksille. Sävyä kannattaa alkaa tummentamaan hiljalleen lämpimiä pigmenttejä apuna käyttäen. Olen valitettavasti korjannut lukuisan määrän kuluttajien kotivärjäyksiä, jossa on käytetty esimerkiksi Cultivators-sarjan Deep Chestnut väriä liian vaaleaan pohjaan. Kyseessä on hyvä väri, mutta se sopii parhaiten jo valmiiksi hieman tummemmalle pohjalle, koska sävy on erittäin indigovoittoinen.

Puretaan muuten yksi yleisin myytti! Kasvivärjäys on muutakin kuin hennausta. Joskus kasvivärjäyksestä puhutaan pelkkänä hennauksena, mutta todellisuudessa henna on vain yksi pigmentti erilaisten kasvien sekä yrttien joukossa. On totta, että henna ja indigo kuuluvat kasvivärimaailman pääraaka-aineisiin ja lähes kaikki valmisvärit onkin rakennettu joko henna- tai indigopohjan ympärille. Mukana on kuitenkin paljon erilaisia sävyttäviä sekä hiuksia hoitavia yrttejä. Kasvivärjäys on siis kaikkea muutakin kuin hennaamista. Ellet sitten laita hiuksiisi pelkkää puhdasta hennaa.

Entäpä millaisia sävyjä kasvivärimaailmasta löytyy? Tänä päivänä valikoima 0n jo todella laaja. Yksittäisten raaka-aineiden ohella markkinoilta löytyy valtava määrä erilaisia valmisväri sekoituksia. Ihan jokaisen kasvivärin pigmentin pystyy sijoittamaan väriympyrään ja tämä onkin tärkeää värien suunnittelussa. Jos esimerkiksi sekoitat hennaa sekä indigoa keskenään joiden pohjaväripigmentit ovat punainen sekä vihreä, saat aikaan pehmeän ruskean. Sanonkin usein, että kasvivärjäystä voi verrata vesivärimaalaukseen. Kun otetaan mukaan väriympyrä sekä pohditaan minkä väristä pohjaa “maalataan”, on huomattavasti helpompaa valita oikeanlaisia sävyjä. Jos esimerkiksi mokasit vahingossa indigopohjaisen värin kanssa ja hiukset jäivät vihreäksi, korjaa vastaväri eli punertava henna tilanteen.

Kasvivärien vaalennuksesta liikkuu niin paljon erilaisia uskomuksia, että siitä voisin kirjoittaa pitkänkin tekstin. Yritän kuitenkin tiivistää, että kasviväriä voi kyllä vaalentaa, mutta siihen tarvitaan osaamista! Ensimmäisenä on muistettava, että henna- ja indigopohjat ovat hyvin pysyviä ja koska ne kiinnitetään veden avulla ilman hapetetta, ei niitä voida myöskään täysin poistaa hapettuvilla raaka-aineilla. Tämä onkin yksi perinteinen moka, kun kasviväriä lähdetään vaalentamaan kuvitellen, että siitä pääsee kokonaan eroon. Edellä mainituista syistä kasvivärin vaalentaminen voi siis olla hyvinkin haastavaa ja jättäisin sen mielelläni vain asiansa osaaville. En koskaan konsultoi kuluttajia vaalennuksen parissa, vaikka olenkin sitä mieltä, että tietous kuuluu kaikille. Haluan aina jakaa vain turvallisia vinkkejä ja valitettavasti vaalennuksella voidaan saada isoakin tuhoa hiuksille aikaan jos ei tiedä mitä tekee. Me ekokampaajat olemme hyvä valinta jos haluat vaalentaa kasviväriäsi. Käytämme paljon savivaalennusta, jonka PH on neutraalimpi verrattuna emäksisempään, perinteiseen vaalennukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että savivaalennuksen lopputulos on pehmeämpi, eikä nostata hiuksen pintaan niin voimakkaita pigmenttejä esiin. Yleisesti hennan vaalentaminen on hieman helpompaa kuin indigon, sillä tummuutta antava indigoväri alkaa vaalentaessa muuttumaan vihertäväksi. Henna taas muuttuu vaalentaessa enemmän oranssiksi ja nostattaa hiukseen paljon lämpöä. Lämpö neutralisoituu onneksi hyvin kylmillä taittosävyillä. Sekä henna- että indigopohjaan voi käyttää savivaalennusta ja perinteistä vaalennusta. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää ymmärtää miten ne toimivat erilaisissa pohjissa. Kannattaa myös aina muistaa, että vuosienkin takainen kasviväri voi tulla vastaan pitkien hiusten latvoissa. Niin kauan, kun esimerkiksi indigoa on hiuksissa, se voi tulla vaalentaessa esiin. Jo yksikin kasvivärjäys kerta riittää indigon jämähtämiseen. Siksi on suositeltavaa lähestyä vanhaakin kasviväriä varovaisesti.

Joskus törmään myös ajatukseen, että kun hiuksille on kerran laitettu kasviväriä, ei voi palata takaisin hapeteväreihin. Tämä ei ole totta! Käytännössä hiuksille voi laittaa mitä tahansa hapeteväriä, kun kyse ei ole vaalennuksesta. Normaalit hapetevärit eivät pilaa hiuksia jos sinulla on esimerkiksi tumma kasviväri ja haluatkin siirtyä takaisin tummaan hapeteväriin. Toki tässä kannattaa huomioida, että hapeteväri on voimakkaampi ja emäksisempi kuin hoitava kasviväri, joten kannattaa suosia kevyempiä hapetevärejä. Ei kuitenkaan kannata pelätä mitään kamalaa kemiallista reaktiota normaaleissa sävytyksissä.

Mainitsen vielä yleisesti allergioista. Kasvivärjäyksestä ei voida puhua allergiavapaana tai kemikaalittomana värjäyksenä, sillä vesikin on kemikaali. Myös kasviväreille voi allergisoitua, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa verrattuna esimerkiksi hapetevärimaailman PPD allergiaan, joka löytyy EU raporttien allergialistan kärkipäästä. Henna-allergiat ovat harvinaisempia kuin indigoherkkyys. Tyypillisiä indigo herkistymisen oireita on päänsärky, kutina, ihottuma sekä huono olo. Tämä onkin selkeä merkki lopettaa indigon käyttö. Jotkut myös kysyvät vaikuttaako siitepölyallergia kasvivärin käyttöön, itse olen siitepöly oireileva, enkä saa kasviväreistä reaktioita. Harva kasviväri sisältää esimerkiksi puhdasta koivua, mutta jos olet erityisen herkkä, valikoisin mahdollisimman puhtaita kasviväri raaka-aineita ilman suurta yrttimäärää.

En siis mainosta kasvivärjäystä allergiavapaana tai kemikaalittomana värjäysmuotona. Se on kuitenkin 100% luonnontuote, joten koen, että kasvivärjäyksen ja ekologisen hiustenhoidon myötä voidaan vähentää arjen kemikaalikuormaa. Kun myös valutamme viemäriin aitoa luonnon raaka-ainetta, on se ympäristöystävällisempää meidän puhtaalle luonnollemme.

Sain myös pari hauskaa kommenttia seuraajiltani ja se oli, että kasvivärit haisevat pahalta tai että haju jää hiuksiin ainakin viikoksi. Tätä on hieman vaikeampi myöntää tai kieltää, koska kyse on aisteista. Olen kuitenkin törmännyt urani aikana vain yhteen asiakkaaseen, joka ei voinut sietää kasvivärin hajua ja vaihtoi siksi takaisin hapeteväreihin. Kaikki muut asiakkaani ovat suhtautuneet kasvivärin hajuun (tai voiko jopa sanoa tuoksuun) täysin neutraalisti. Osa jopa fiilistelee, että hajusta tulee mieleen maalaismaisemat, heinät tai hevoset. Itse olen jo niin tottunut ekomaailman tuoksuihin, etten noteeraa kasvivärin hajua ollenkaan. Mitä tulee myös siihen, että jääkö haju hiuksiin, niin on itseasiassa totta, että sen haistaa noin viikon verran. Erityisesti suihkussa käydessä tai hikoillessa, mutta haju lähtee noin 2-3 pesun jälkeen pois.

Lopuksi haluan puhua kasvivärjäyksen hyvistä puolista! Kasvivärjäys on hiusta hellivä, kiiltoa antava ja ekologinen värjäysmuoto puhtailla luonnon raaka-aineilla. Kasveilla voidaan saavuttaa todella monipuolisia ja trendikkäitä värjäystyylejä erilaisiin toiveisiin. Itse en näe, että kasvivärimaailmassa olisi paljoa rajoitteita, päinvastoin! Se on täynnä mahdollisuuksia ja loistava värjäysmuoto erilaisten hapetevärien rinnalla. Kasvivärjäys on tätä päivää ja tulevaisuutta! Mikäli sinäkin haluat ottaa kasvivärimaailman ja ekologisen hiustenhoidon haltuusi, suosittelen lämpimästi tutustumaan verkkokurssiini. Löydät sen täältä.

Rakkaudella: Ecohair Hanna