Ihan hanurista nämä ekovärit?
“Ihan hanurista nämä ekovärit!” Bongasin tämän kommentin tovi sitten oman alani keskusteluista ja minua alkoi naurattaa keskustelun kulku. Uskon kyllä, ettei kommentin kirjoittaja tarkoittanut mitään pahaa ja eihän kasvivärjäyksen tarvitse olla kaikkien juttu. Kuulen kuitenkin säännöllisesti hauskoja letkautuksia kasviväreistä ja tähän mennessä oma suosikkini on ollut, ettei kasviväriä kannata laittaa hiuksiin, koska se saattaa sisältää jopa linnun kakkaa. Heh! Tällä logiikalla edes mustikkaa ei kannattaisi poimia metsästä.
Ajattelinkin siis kirjoittaa vastaväitteen tähän aiheeseen, joka kuuluu näin: “Ekovärit eivät ole hanurista ja niillä saadaan loihdittua todella upeita hiuksia.” Ensimmäisenä haluankin kertoa hieman kasvivärien ja hapetevärien eroavaisuudesta, sillä jokaisen eri mekanismilla toimivan värin käyttäminen muuttuu helpoksi, kun vain tietää perinpohjin miten ne toimivat.
Sekä kasvivärjäyksellä että hapetevärjäyksellä on täysin erilaiset kiinnitysmekanismit hiustemme rakenteeseen. Hapetevärjäyksen PH on korkeampi kuin kasvivärjäyksen, joka tarkoittaa sitä, että emäksisemmän PH:n myötä vapautuu enemmän happea ja näin ollen hiuksille aiheutuu happivaurioita. Hapetevärin pigmentti pääsee pureutumaan syvemmälle hiukseen, suoraan kuitukerrokseen saakka, kun taas kasvivärin pigmentti kiinnittyy hiusten pintakerrokseen suoravärin tavoin. Tästä syystä kasvivärjäys ei vaurioita hiusten rakennetta ja on huomattavasti hellävaraisempi värjäysmuoto. Kasvivärien pigmenttiin ja pysyvyyteen vaikuttavat useammat seikat. Kasvivärit tarttuvat tiukasti hiuksen pintaan ja esimerkiksi pienimolekyylinen punapohjainen henna on hyvin pysyvä värjäysmuoto. Molekyylikokonsa ansiosta hennasävy voi olla niinkin kestävä, että kun se alkaa kerrostumaan hiusten pintakerrokseen, ei sävy haalistu juuri lainkaan. Kasvivärimaailmassa punapigmentit käyttäytyvät siis aivan päinvastoin verrattuna kupareihin hapeteväreihin. On siis muistettava, että henna- ja indigopohjat ovat hyvin tarttuvia ja koska ne kiinnitetään veden avulla ilman hapetetta, ei niitä voida myöskään täysin poistaa hapettuvilla raaka-aineilla. Tästä syystä kasvivärin vaalentaminen voi olla haastavaa, sillä niiden pigmentti on hyvin pysyvä. Hennan vaalentaminen on hieman helpompaa kuin indigon, sillä tummuutta antava indigoväri alkaa vaalentaessa muuttumaan vihertäväksi. Henna muuttuu vaalentaessa enemmän oranssiksi ja nostattaa hiukseen paljon lämpöä. Lämpö kuitenkin neutralisoituu hyvin kylmillä taittosävyillä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vuosienkin takainen kasviväri voi tulla vastaan pitkien hiusten latvoissa. Niin kauan, kun esimerkiksi indigoa on hiuksissa, se voi tulla vaalentaessa esiin. Jo yksikin kasvivärjäys kerta riittää indigon jämähtämiseen. Siksi on suositeltavaa lähestyä vanhaakin kasviväriä varovaisesti.
Olen itse vaalentanut useita kasvivärejä ja yksi parhaimpia vaalennusmuotoja on savivaalennus erityisesti indigopohjiin. Savivaalennuksen PH on neutraalimpi, joten liika emäksisyys ei nosta näkyviin niin selkeää vihreyttä. Syy miksi moni kampaaja varmasti kauhistuukin kasviväreistä, on tilanne jolloin niitä pitäisi vaalentaa. Siksi olenkin kirjoittanut oman e-oppaan myös ammattilaisille, jonka kautta kerron “step by step” ohjeita siihen, miten lähestyä kasvivärjättyä hiusta.
Tässä aiemmin mainitussa keskustelussa harmiteltiin myös sitä, että kuluttajat ovat saattaneet käydä esimerkiksi ekokampaajalla kokeilemassa kasviväriä, mutta kampaaja ei ole maininnut indigon pysyvyydestä. Tietämättä kaikkia mahdollisia tilanteita, se on toki mahdollista, mutta joissain tapauksissa kerrottu informaatio on voinut myös unohtua. Itse kerron jokaiselle uudelle kasviväri asiakkaalleni tarkat faktat mitä kasvivärjäys on ja miten se tulee toimimaan hiuksissa. Vaikka olen kuinka varoittanut indigon pysyvyydestä, olen jo törmännyt useampaan tilanteeseen, jossa asiakas on myöhemmin halunnut vaalentaa hiuksiaan. Kun painotan kuinka kävimme asiaa aiemmin läpi, on tieto jo päässyt unohtumaan. Näiden tilanteiden myötä saattaa siis rikkinäinen puhelin siirtyä eteenpäin uuden kampaajan penkkiin, jossa todetaan, ettei kasvivärjäyksestä oltu kerrottu tarpeeksi. Tästä syystä olenkin ottanut käyttöön pari konkreettista esimerkkiä. Esittelen tummaa kasviväriä haluaville asiakkaille nämä väritupsut, jossa indigoa on vaalennettu. Kun asiakas näkee konkreettisesti mitä hiukselle tapahtuu, jää informaatio paremmin mieleen. Alla olevassa kuvassa näet vasemmalla perinteisellä vaalennuksella vaalennetun indigotupsun ja oikealla on käytetty savivaalennusta.
Sitten kun unohdetaan se vaalennus, niin voidaan käydä läpi kasvivärjäyksen hyviä puolia, joita on muuten paljon! Kasvivärjäys on hiusta hellivä, kiiltoa antava ja ekologinen värjäysmuoto puhtailla luonnon raaka-aineilla. Kasveilla voidaan saavuttaa todella monipuolisia ja trendikkäitä värjäystyylejä erilaisiin toiveisiin. Tietyt kasvivärit ovat jopa niin kestäviä, ettei latvaa tarvitse värjätä usein, sillä väri ei haalistu. Erityisesti puna- ja kuparihiuksiset saavat kasveilla mielettömän kestäviä ja kiiltäviä värjäystuloksia. Kasvien ihastuttava puoli on myös se, että ne tarttuvat vivahteikkaasti, joten eläväisyys on taattu.
Onkin siis hirmu tärkeää ymmärtää, että erilaiset värjäysmuodot sopivat erilaisille asiakkaille. Osalle kasvivärjäys on täydellinen ratkaisu, eivätkä he halua palata enää hapeteväreihin. Osa taas on niin vaihtelunhaluisia, etten edes suosittele heille kasvivärjäystä. Ei ole syytä vastakkainasetella erilaisia värjäysmuotoja, kannattaa vain perehtyä niihin tarkasti, jotta tiedämme mistä puhumme. Jos joku osa-alue on meille esimerkiksi vierasta ja vaikeaa, voi syntyä herkemmin väärinkäsityksiä.
Jos sinulla herää kysymyksiä kasvivärjäyksestä, niin laita ihmeessä viestiä. Voit myös tilata e-oppaani tai ammattilaisena osallistua kurssilleni, missä tutustutan sinut kasvivärjäyksen rikkaaseen maailmaan. Koulutuksen myötä sinulle avautuu aivan uudenlainen kokemus kasvivärjäyksestä.
Rakkaudella: Ecohair Hanna
