Lue tämä ennen ensimmäistä kasvivärjäystäsi
Mitä sinun tulisi tiedostaa ennen ensimmäistä kasvivärjäystä?
On valitettava fakta, että edelleen moni on hukassa kasviväritietouden kanssa. Kuluttajat myös valitsevat herkästi kaupasta kasvivärivalmisteita, joiden sävy näyttää kivalta purkin kannessa ja nimi kuulostaa hyvältä. Totuus on kuitenkin se, että tällä tyylillä voidaan mennä metsään ja pahasti, sillä ratkaisevin tekijä kasvivärin onnistumisessa on incin eli raaka-aineiden analysointi sekä hiusten oma pohjaväri. On myös äärimmäisen tärkeää tiedostaa kasvivärin pysyvyys hiuksissa, jotta tulevia pettymyksiä ei pääse syntymään mahdollisissa värinmuutos toiveissa.
Aloitetaan ensin kemiasta ja kerron, miten kasviväri eroaa hapetevärjäyksestä.
Sekä kasvivärjäyksellä että hapetevärjäyksellä on täysin erilaiset kiinnitysmekanismit hiustemme rakenteeseen. Hapetevärjäyksen PH on korkeampi kuin kasvivärjäyksen, joka tarkoittaa sitä, että emäksisemmän PH:n myötä vapautuu enemmän happea ja näin ollen hiuksille aiheutuu happivaurioita. Hapetevärin pigmentti pääsee pureutumaan syvemmälle hiukseen, suoraan kuitukerrokseen saakka, kun taas kasvivärin pigmentti kiinnittyy hiusten pintakerrokseen suoravärin tavoin. Tästä syystä kasvivärjäys ei vaurioita hiusten rakennetta ja on huomattavasti hellävaraisempi värjäysmuoto.
Kasvivärit tarttuvat tehokkaasti hiuksen pintaan ja esimerkiksi pienimolekyylinen punapohjainen henna on kasvivärimaailman tarttuvimpia pigmenttejä. Hiuksia tummentavan indigon molekyylikoko taas on hieman suurempi, mutta indigokin tarttuu hiuksiin erittäin tehokkaasti. Jos kasvivärjäys aloitetaan aivan alusta, voi olla, että sitä täytyy hieman kerrostaa eli laittaa muutama kerta, jotta se alkaa pysymään täydellisesti.
Kasvivärjäyksen pääraaka-aineina toimivat henna, indigo ja cassia. Henna on punapohjainen, indigo viher-sinipohjainen sekä cassia kultapohjainen pigmentti. Sen lisäksi markkinoilla on valtava määrä erilaisia valmissekoituksia, joissa hyödynnetään myös erilaisia sävyttäviä yrttejä. Kuitenkin hiuksiin tehokkaimmin näistä kiinnittyvät juuri henna ja indigo, joten silloin kun haetaan kestävää kasviväriä, perustuu värjäysteho henna- ja indigopohjaan eli punertavaan tai ruskeaan pigmenttiin.
Nyt tulisi tärkein osuus eli se, että oletko valmis sitoutumaan pidemmäksi aikaa luonnon raaka-aineiden pigmentteihin? Koska kasviväri kiinnitetään hiusten pintaan lämpimän veden avulla, se toimii suoravärin tavoin. Värjäysmenetelmässä ei ole mukana hapettuvia raaka-aineita, joten sitä ei voida myöskään 100% poistaa hapettuvien raaka-aineiden sekä vaalennusten avulla. Korostan, et voi vaalentaa voimakasta henna- tai indigopohjaa takaisin puhtaanvaaleaksi perinteisellä kaupan värinpoistoaineella niin kauan kuin latvoissasi on vanhaa kasviväriä. Ellet sitten haaveile kirkkaan oranssista tai tunkkaisen vihertävästä pigmentistä. Jo yksikin kasvivärjäyskerta riittää esimerkiksi indigon jämähtämiseen ja jos sinulla on latvassasi vuosi sitten laitettu tumma kasviväri, se tulee kyllä vaalentaessa esiin. Voit kuitenkin värjätä halutessasi normaaleilla hapeteväreillä kasvivärjäyksen jälkeen, kunhan et lähde omatoimisesti vaalentamaan varsinkaan tummaa kasviväriä!
Erityisen vaikeaa on viher-sinipohjaisen indigon vaalennus, sillä indigo muuttuu vaalentaessa herkästi vihreäksi, kun taas hennan vaalennus nostaa hiuksissa tehokkaasti lämpöä esiin. Hennapohjaa vaalentamalla saadaan siis kirkkaan oranssia pigmenttiä ja indigopohjaa vaalentamalla vihreää väriä. Ellei sitten käytössä ole ammattilaisen käyttämä savivaalennus, joka aivan kevyesti kirkastaa kasviväriä. Suosittelenkin lukemaan enemmän savivaalennus infoa täältä.
Kerroin myös indigon viherpohjaisuudesta ja on todella tärkeää hahmottaa, että kuinka paljon sitä on väripaketin incissä. Mikäli katsot raaka-aineita ja ensimmäisten joukossa lukee "Indigofera tinctoria", olet valitsemassa selkeästi tummaa kasviväriä, joka on vihertävän sinipohjainen. Indigo näyttäytyy usein hiuksissa alkuun hieman vihertävänä ja saadessaan happea, se tummuu lopulliseen muotoonsa. Mutta mikäli laitat sitä vaalealle tai harmaalle pohjalle, saatat saada lopputuloksena vihertävän tai sinisen pigmentin, jota ei voi enää vaalentaa pois. Vaaleammissa pohjissa onkin tärkeää tehdä esipigmentointi tai hiljalleen kerrostaa väriä viemällä pohjalle lämmintä pigmenttiä. Ensin toki pohtien, onko valmis sitoutumaan värjäykseen, jota et voi vaalentaa pois. Harmaiden hiusten värjäyksestä lisäinfoa voit muuten lukea täältä.
Kasvivärjäys toimii siis tiivistettynä kuin vesivärimaalaus. Kuvittele hiustesi tilalle paperi, jota maalaat vesiväreillä ja kun viet paperille punaista, vihreää tai keltaista pigmenttiä, niin mitä saat? Vaikka puhunkin indigosta viherpohjaisena, on sillä onneksi myös kyky tummentua jos vain pohjassa on valmiiksi hieman tummuutta. Tai se voi toimia paremmin myös hennan kanssa. Esimerkiksi puna-sekä viherpohjaa sekoittamalla voidaan saada jo onnistuneempi lopputulos eli pehmeää ruskeaa. Kaikista tärkeintä on, ettet laita liikaa indigoa liian vaaleaan pohjaan. Tai jos et halua liian oranssia, katso ettei väripurkin incissä lue ensimmäisenä henna eli "Lawsonia inermis", joka tarkoittaa hennaa.
On myös tärkeää sisäistää, etteivät kasvit kykene vaalentamaan hiuksia. Kasviväreillä voidaan kyllä sävyttää jo valmiiksi vaaleita hiuksia, mutta omaa väriä ne eivät vaalenna, sillä vaalennus vaatii aina vetyperoksidin kaverikseen. Jos siis laitat oranssia hennapigmenttiä ruskealle pohjalle, saat lämpimän ruskean lopputuloksen.
Mikäli haluat onnistua kasviväri reseptiikassa heti ensimmäisellä värjäyksellä, suosittelen sinulle lämpimästi Kasvivärjäyksen ABC e-opastani tai kokonaisvaltaisempaa verkkokurssiani. Löydät verkkokaupastani sekä ammattilaisille että kuluttajille oman oppaan. Lue lisää Kasvivärjäyksen ABC oppaasta täältä ja verkkokurssista täältä.
Muistathan myös, että mikä tahansa värjäysmuoto voi allergisoida eli allergiavapaata värjäystä ei ole olemassakaan. Kuitenkin monelle hapeteväri allergisella kasvivärjäys on ollut oikea pelastus ja kasvivärjäys allergiareaktiot ovat onneksi harvinaisempia kuin hapeteväri allergiat.
Suosittelen erittäin lämpimästi tätä ihastuttavaa luonnonvärimaailmaa hiuksillesi. Tärkeintä kuitenkin on perehtyä aiheeseen, jotta saat mahdollisimman onnistuneen lopputuloksen. Voit myös varata minulle online konsultaation virtuaalikampaamon puolelle, jossa ohjeistan sinua etänä löytämään hiuksillesi mahdollisimman sopivat väripigmentit. Täällä kerron sinulle miten kyseinen konsultaatio tapahtuu.
Penkissäni käy myös paljon asiakkaita ulkopaikkakunnilta, joten tule ihmeessä poikkeamaan Hämeenlinnassa EKOMO hair kampaamossamme. Voit varata ajan EKOMOON täältä. Lämpimästi tervetuloa!
Harmaiden hiusten kasvivärjäys
Yksi yleisimpiä minulta kysyttyjä kysymyksiä kasvivärimaailmassa on ollut, että tarttuuko kasviväri harmaisiin hiuksiin. Paneudutaan siis tähän kysymykseen ja aivan ensimmäisenä kerrataan kasvivärien ja hapetevärien eroavaisuutta.
Molemmilla värjäysmuodoilla on erilaiset kiinnitysmekanismit hiustemme rakenteeseen. Hapetevärjäyksen PH on korkeampi kuin kasvivärjäyksen, joka tarkoittaa sitä, että emäksisemmän PH:n myötä vapautuu enemmän happea ja näin ollen hiuksille aiheutuu happivaurioita. Hapetevärin pigmentti pääsee pureutumaan syvemmälle hiukseen, suoraan kuitukerrokseen saakka, kun taas kasvivärin pigmentti kiinnittyy hiusten pintakerrokseen suoravärin tavoin. Tästä syystä kasvivärjäys ei vaurioita hiusten rakennetta ja on huomattavasti hellävaraisempi värjäysmuoto. Se aiheuttaa kuitenkin enemmän haastetta harmaiden hiusten värjäykseen, sillä kasvivärijauheen kiinnikeaineena on lämmin vesi, eikä vetyperoksidi.
Kasvivärien pigmenttiin ja pysyvyyteen vaikuttavat useammat seikat. Kasvivärit tarttuvat tiukasti hiuksen pintaan ja esimerkiksi pienimolekyylinen punapohjainen henna on hyvin pysyvä värjäysmuoto. Molekyylikokonsa ansiosta hennasävy voi olla niinkin kestävä, että kun se alkaa kerrostumaan hiusten pintakerrokseen, ei sävy haalistu juuri lainkaan. Kasvivärimaailmassa punapigmentit käyttäytyvät siis aivan päinvastoin verrattuna kupareihin hapeteväreihin.
Vertaan usein kasvivärjäystä vesivärimaalaukseen ja kun mietitään miten kasviväri toimii harmaissa hiuksissa, niin kannattaa kuvitella oma hiusten sävy paperin sävyksi, jota vesivärimaalaat. Jos toiveenasi on esimerkiksi oranssin sävyinen hennaväri harmaille hiuksille, on lopputulos melko helposti toteutettavissa jos pohjalla on runsaasti harmaavalkoista hiusta. Ihan jo pelkällä hennalla väri saadaan tarttumaan hyvin, mutta on huomioitava, että mitä vaaleampi pohja on, niin sitä räväkämpi lopputulos. Mikäli taas oma pohjaväri on osittain harmaantunut ja osittain tumma, tarttuu pigmentti epätasaisemmin. Vaaleimmat kohdat tulevat loistamaan kirkkaampana, kun taas tummemmilla alueilla henna näyttäytyy enemmän kuparinruskeana. Sävyeroja voidaan halutessa välttää esipigmentoinnin avulla. Kasviväri ei ole koskaan värikypärämäinen värjäys vaan tarttuu aina vivahteikkaana.
Suurin haaste harmaiden hiusten kasvivärjäyksessä tulee eteen silloin, kun toivesävynä on enemmän neutraalin ruskea. Kun hiuksia halutaan tummentaa, tarvitaan indigopohjaista sävyä. Indigon pohjapigmentti on vihertävän sinertävä ja mikäli sitä laittaa liikaa harmaalle tai vaalealle pohjalle, on riskinä se, että lopputulos on tunkkaisen vihertävä. Siksi mukaan tarvitaan myös lämpöä tai vaihtoehtoisesti esipigmentointi/tuplavärjäys. Tämä tarkoittaa sitä, että harmaimmat kohdat sävytetään ensin hieman lämpimämmällä sävyllä ja vasta tämän jälkeen hiuksille valitaan pääväri. Kuvittele taas vesivärimaalausta, kun maalaat ruskeaa valkoiselle paperille. Tarvitset mukaan kolmea pääväriä eli sinistä, punaista ja keltaista. Tämä sama pätee kasviväreihin, kun ensin pohja pigmentoidaan lämmöllä, jonka jälkeen hiuksille viedään kylmyyttä.
Esipigmentointia ei tarvitse tehdä koko hiuksille jos mukana on tummempaa hiusta. Se kannattaa laittaa vain vaaleimpiin kohtiin, jotta lopputulos on mahdollisimman tasainen. Mikäli pohja on kuitenkin 100% harmaa, niin esipigmentointi kannattaa tehdä koko hiuksille (tai koko tyvelle jos latva on jo valmiiksi tummempi).
Kasvivärjäyksen ABC e-oppaassani on mukana syvempää tietoutta ja vinkkejä harmaiden hiusten reseptiikkaan. Itse käytän esipigmentoinneissa usein hennan kanssa ruskeita indigopohjaisia pigmenttejä. Tämän avulla vältän sitä, ettei sävy jää liian lämpimäksi tai haalistu liian kuparisena. Lue lisää oppaasta täältä.
Muistutan myös, että yleisesti harmaissa ja vaaleammissa pohjissa erilaiset ruskean sävyt näyttävät usein välittömästi värjäyksen jälkeen laikukkaan vihertävältä tai kellertävältä, tummuen sen jälkeen lopulliseen sävyynsä. Tätä ei kannata säikähtää, sillä kasvivärjäyksessä joudumme usein odottamaan päivän tai pari puolivalmiilla sävyllä. Saadessaan happea, kasviväri alkaa täyteläistymään, joten annathan kasvivärillesi aikaa syventyä ja tekeytyä lopulliseen muotoonsa.
Mikäli et halua läpivärjätä harmaita hiuksia, niitä voi myös raidoittaa kasvivärin avulla tai sävyttää kevyemmin. Myös savivaalennusraidat onnistuvat harmaantuviin pohjiin. Kampaajasi osaa kyllä katsoa sopivan ratkaisun.
Loppuun vielä esimerkkikuvia harmaiden hiusten ruskeammaksi värjäysprosessista:
Jäikö sinulle mieleen kysymyksiä harmaiden hiusten kasvivärjäyksestä tai haluaisitko, että konsultoin sinulle virtuaalikampaamon puolella yksilöllisen reseptin? Ota rohkeasti yhteyttä.
<3: Ecohair Hanna